Lastenneuvola on usein ensimmäinen paikka, jossa lasten vaikeuksia ryhdytään selvittämään ja jonne vanhempien on helppoa ja turvallista mennä. Lastenneuvoloiden terveydenhoitajat tunnistavat riskioloissa elävät perheet ja ovat halukkaita työskentelemään tällaisten perheiden kanssa, mutta heillä ei ole siihen riittävästi voimavaroja.
Tämä nousi keskeisesti esille Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajan Hilkka Yrjänäisen lisensiaattitutkimuksessa, jonka aiheena oli riskioloissa elävä perhe lastenneuvolan terveydenhoitajan asiakkaana. Yrjänäisen tutkimuksen kohteina olivat kaikki Oulun kaupungin lastenneuvolan terveydenhoitajat.
Tarpeeksi kauan ja usein
Perheen oloissa voi olla riski, joka saattaa haitata lapsen normaalia kehitystä.
"Riskin tunnistaminen ajoissa on tärkeää, jotta ongelmaan päästään puuttumaan varhain", Hilkka Yrjänäinen sanoo,
"Terveydenhoitajat kokevat riskioloissa elävät perheet tärkeiksi asiakkaikseen ja ovat halukkaita kehittämään perhekeskeistä neuvolatyötä. Heidän kykynsä auttaa perheitä kilpistyy kuitenkin voimavarojen puutteeseen", Yrjänäinen sanoo.
"Koko perhe pitäisi tavata riittävän pitkään ja usein. Aikaa yhtä neuvolakäyntiä kohden on puoli tuntia tai tunti. Tässä ajassa ehditään tehdä mittaukset ja keskustella lapsen kehitykseen liittyvät asiat. Syvempään keskusteluun aika ei riitä, eikä luottamuksellista suhdetta terveydenhoitajan ja perheen välille ehdi syntyä."
Lastenneuvoloiden voimavaroja ei Hilkka Yrjänäisen mukaan ole lamasta alkaen juurikaan lisätty, tehtäviä sen sijaan on annettu lisää. Sijaisia ei palkata, vaan lomien ajaksi neuvolat suljetaan. Lomalta palatessa ovat edessä vanhat ja uudet tehtävät.
"Aikaa saadaan lisää neuvolakäyntejä tihentämällä tai vastaanottoaikaa pidentämällä."
Terveydenhoitajan kotikäyntejä on vähennetty kaikkialla. Joillakin paikkakunnilla niistä on luovuttu jopa kokonaan. Kotikäynti on kuitenkin luonnollinen ja läheinen yhteys terveydenhoitajan ja perheen välillä. Kotikäynnin avulla terveydenhoitaja tunnistaa riskit helpommin ja voi todeta myös perheen vahvuudet, joilla asioita voidaan viedä eteenpäin.
Kotikäynti on Yrjänäisen tutkimuksen mukaan ehdoton työmuoto riskioloissa elävälle perheelle. "Työ tällaisen perheen kanssa voisi pitkälle perustua juuri kotikäynteihin."
Yrjänäisen näkemyksen mukaan perheet ovat valmiita ja halukkaita keskustelemaan vaikeistakin asioista, mutta he odottavat aloitetta terveydenhoitajalta.
Lähituen tärkeys yllätti
Yrjänäinen korostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä riskioloissa elävän perheen auttamisessa. Terveydenhoitajat harmittelivat liian vähäistä yhteistyötä perheneuvolan ja mielenterveystyön välillä, vaikka asiakasperheet ovat yhteisiä.
Viranomaisverkoston tekemän työn rinnalle Yrjänäinen nostaa perheen ympärillä olevan vapaaehtoisen lähituen, jonka merkitys yllätti tutkijankin.
"Arkielämässä lastenneuvolan rooli ei ole kuitenkaan valtavan iso, jos alle yhden vuoden ikäisen lapsen kanssa käydään neuvolassa kymmenen kertaa ja yli vuoden ikäisen lapsen kanssa kerran tai kahdesti vuodessa."
"Terveydenhoitajat tekisivät mielellään työtä lähituen eteen muun muassa miettimällä perheen kanssa, miten lähiverkosto olisi paremmin perheen käytettävissä. Lähiverkosto on halukkaampi auttamaan kuin uskotaankaan. Aina löytyy setiä, enoja ja mummoja, jotka ovat käytettävissä. Monesti heidät vain suljetaan perheen ulkopuolelle."