Saksa elvyttää talouttaan alentamalla veroja velalla. Uudistuksella on riskinsä. Mutta niin on Euroopan talousveturin taantuman jatkumisellakin.
Saksan talous on ajautunut kurjaan jamaan. Maassa on kymmenen prosentin työttömyys ja suuri budjettialijäämä. Saksaa uhkaa luottolama ja deflaatio eli hintojen aleneminen. Suhdannelaitokset ovat alentaneet kilpaa tämän vuoden kasvuennusteita. Tuoreimmissa ennusteissa puhutaan jo nollakasvusta. Tosiasiassa Saksa rämpii taantumassa, koska talous on ollut kahden vuosineljänneksen aikana miinuksella. Talouskasvu voikin kääntyä tänä vuonna laskuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993.
Hallitus aikoo saada talousmoottorin liikkeelle mittavalla tuloveroverouudistuksella. Vuodelle 2005 luvatun 18 miljardin euron veronkevennykset tulevat voimaan jo ensi vuonna. Näin halutaan vahvistaa kansalaisten uskoa talouden elpymiseen ja lisätä kulutushaluja. Suuri veronalennus kuitenkin rahoitetaan ottamalla lisää lainaa noin seitsemän miljardia euroa. Lisäksi on tarkoitus leikata sosiaaliavustuksia ja myydä valtionyhtiöiden osakkeita.
Veroalennuspäätöson saanut myönteisen vastaanoton. Jopa oikeisto-oppositio teki täyskäännöksen ja ryhtyi tukemaan veroalea, vaikka liittokansleri Gerhard Schröder vei sen parhaan syömähampaan. Hallituksen päätöstä on kiitelty jopa koko Euroopan talouskehityksen pelastajaksi. Ehkä siihen tarvitaan muutakin. Talouskasvu voi piristyä velkaelvytyksen avulla, mutta olla piristymättäkin, jos kansalaiset eivät kuluta, vaan säästävät.
Saksan hallitus odottaa talouskasvun nousevan ensi vuonna kahteen prosenttiin nykyisestä puolesta prosentista. Talousasiantuntijat pitävät arviota liian toiveikkaana, sillä nopeaa toipumista ei ole näkyvissä. Yksimielisiä ei olla myöskään lainaelvytyksen järkevyydestä. Saksan budjettivaje on 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun euroalueen kasvu- ja vakaussopimus sallii vain kolmen prosentin vajeen.
Viime vuonna Saksan budjettivaje ylitti sallitun rajan, ja näin on ennustettu käyvän tänäkin vuonna. Saksa tosin ei ole yksin, vaan rajaa ovat koetelleet euromaista myös Ranska, Italia ja Portugali. Saksalle tilanne on nolo, olihan se ensimmäisenä vaatimassa euroalueen mailta tiukkaa budjettipolitiikkaa. EU:n komissio onkin toistuvasti muistuttanut Saksaa, että sovitut pelisäännöt on luotu pidettäviksi, ei rikottaviksi.
Tuloveronalennukset ovat niin suuria, että ne tuntuvat jo keskituloisen saksalaisenkin kukkarossa. Lähivuosina korkeimman veroluokan veroprosentti laskee 48,5:stä 42:een. Alimmassa tuloluokassa veroprosentti putoaa 19:stä 15:een. Leikkaus palauttaa 30 000 euroa vuodessa ansaitsevan veronmaksajan kukkaroon runsaat 600 euroa.
Liittokansleri Schröder tavoittelee Agenda 2010 -ohjelmansa avulla rakenteellisia uudistuksia, joustoja työmarkkinoilla ja leikkauksia sosiaalietuihin. Näissä tavoitteissa ja veroelvytyksessä Schröder saattaa onnistua, vahingossa.
Mahtava metalliliitto masinoi itäisessä Saksassa lakon, joka epäonnistui täysin. Nyt turha lakko horjuttaa liiton arvovaltaa ja uhkaa heikentää koko ammattiyhdistysliikettä. Samalla vahvistui Schröderin asema, joten hän onnistunee viemään uudistukset läpi omassa puolueessaan. Muitakin seurauksia epäonnisella lakolla voi olla. Monet yrittäjät ja talousmiehet toivovat, että selkkaus johtaa sopimusten yleissitovuuden höltymiseen.
Saksan talouden surkea tila on koetellut Suomenkin taloutta. Vienti suurimpaan kauppakumppaniin on kutistunut jo kaksi vuotta. Seuraukset näkyvät lähes kaikilla teollisuuden aloilla kuten Uudenkaupungin autotehtaan ahdingossa.