Riskialttiiden pohjavesialueiden määrä on kasvanut muutamassa vuodessa huomattavasti, kertoivat ministeriöt tiistaina.
Suomessa on jo yli 350 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Määrä on noussut noin sadalla vuonna 2009 tehdystä tila-arviosta.
Lähes sata riskipohjavesialuetta on huonossa kunnossa. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on kuitenkin toistaiseksi hyvä.
Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan. Joillakin alueilla on jouduttu sulkemaan vedenottamoita ja tehostamaan käsittelyä raakavedessä olevien pitoisuuksien vuoksi. Haitallisten aineiden pitoisuuksilla ei ole ollut vaikutusta talousveden laatuun.
Pohjavesiä uhkaavat mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, öljytuotteiden varastointi, teollisuusalueet sekä kotieläintalous.
Riskialttiita alueita löytyy myös pohjoisesta
Pohjois-Pohjanmaalla on 420 luokiteltua pohjavesialuetta, joista 22 on nimetty riskialueeksi.
Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on 32 selvityskohdetta, joiden pohjaveden laadusta ei ole juurikaan tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on pohjaveden tilaa uhkaavaa toimintaa.
Merkittävimpiä pohjavesiriskiä aiheuttavia toimintoja Pohjois-Pohjanmaalla ovat liikenne, asutus, yritystoiminta, vanhat pilaantuneet maa-alueet, maatalous sekä maa-ainesten otto.
Kainuussa on 53:sta pohjavesialueesta kahdeksan on riskialuetta ja kymmenen selvityskohteena.
Lapissa on noin 500 vedenhankintaa varten tärkeää ja vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Näiden alueiden pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila Lapissa on yleensä hyvä.
Pohjavesialueista viisi on nimetty riskialueiksi, joista kahdella on todettuja haitta-ainepitoisuuksia. Lisäksi Lapissa on 20 selvityskohdetta.
Pohjavesien tilaa arvioitiin ely-keskuksissa.