Pääkirjoitus

Riski kan­nat­ti ottaa Af­ga­nis­ta­nis­sa

Harvoin on maailmassa järjestetty vaaleja yhtä vaikeissa oloissa kuin olivat Afganistanin presidentinvaalit viime lauantaina. Eivätkä vaikeudet vielä ole ohi.

Harvoin on maailmassa järjestetty vaaleja yhtä vaikeissa oloissa kuin olivat Afganistanin presidentinvaalit viime lauantaina. Eivätkä vaikeudet vielä ole ohi. Voittajaa ei voi julistaa, ennen kuin laskenta on aloitettu ja äänet laskettu, ja siihen voi mennä vielä kolmekin viikkoa. Osa vaaliuurnista tekee matkaa aasikärryillä.

Luultavasti voittajaksi päätyy nykyinen presidentti Hamid Karzai, mutta toinenkin kierros on vielä mahdollinen. Niin käy, jos kukaan ei saa yli puolta äänistä.

Äänestystä leimasivat monenlaiset hämmingit. Rekisteröinnissä oli epäselvyyksiä, äänestäjien kontrollointiin käytetty muste ei toiminut kuten piti, suurin osa Karzain kilpailijoista julisti boikotin kesken vaalipäivän, ja syytökset vaalivilpistä olivat äänekkäitä.

Oleellista kuitenkin on, että pääpiirteissään kaikki näyttää onnistuneen riittävän hyvin. Kun vaalipäivän tunteet ovat asettuneet, kovimmilta syytöksiltä on pudonnut pohja pois - tosin valitusaikaa yllättäen jatkettiin vielä keskiviikkona. Kukaan ei odottanutkaan, että Afganistanin kautta aikain ensimmäiset johtajavaalit sujuisivat ilman mitään epäselvyyksiä. Kyse oli siitä, onnistuisivatko ne ylipäätään lainkaan.

Afganistan on kaikkea muuta kuin rauhoittunut paikka. Maata aiemmin hallinnut Taliban-liike on yhä voimissaan syrjäseuduilla, ja Karzain valtaa pääkaupungin Kabulin ulkopuolella on pidetty lähinnä nimellisenä. Paikalliset sotaherrat ja klaanipäälliköt ovat mahtitekijöitä alueillaan, ja väkivalta on jokapäiväistä. Vaalien pelättiin kaatuvan terrorismiin ja sekasortoon.

Kaikesta tästä huolimatta vaalit kyettiin järjestämään, mitä on ilman muuta pidettävä hyvänä saavutuksena.

Afganistanin pulmat eivät presidentinvaaleilla ole ohi, mutta niiden merkitystä ei voi myöskään väheksyä. Tuhoutunut kansallinen yhtenäisyys voidaan rakentaa uudelleen vain pienin askelin. Sillä on merkitystä, johtaako Kabulia länsivaltojen istuttamaksi mielletty vai omilla vaaleilla valittu presidentti.

Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut Afganistanin jälleenrakennukseen ja rauhoittamiseen aivan toisella tavalla kuin Irakissa. Voimavaroja tosin tarvittaisiin vielä paljon enemmän, mutta Afganistanissa on oloja vakiinnuttamassa joukkoja monesta maasta, myös Suomesta.

Afganistan ei ollut "kypsä" vaaleihin, mutta siitä huolimatta oli tärkeää järjestää ne nyt suunnitelman mukaan. Ensi askel kohti demokratiaa oli haparoiva, mutta se oli otettava. Varmuutta jatkon suunnasta se ei silti vielä takaa.

paakirjoitus@kaleva.fi