Rip­pi­kou­lus­ta Mies­lah­teen

Paltamo Kainuun Opiston 100-vuotisjuhlaksi ilmestyy Satu Kemppaisen ja Lauri Pykäläisen teos

Kansanopistossa opeteltiin myös yhteisten asioiden hoitamista ja pidettiin kuvitteellisen Kainulan kunnan valtuuston kokouksia. Kuvassa valtuusto kaudella 1935-36, Maija Hulanmäki kolmas vasemmalta.
Kansanopistossa opeteltiin myös yhteisten asioiden hoitamista ja pidettiin kuvitteellisen Kainulan kunnan valtuuston kokouksia. Kuvassa valtuusto kaudella 1935-36, Maija Hulanmäki kolmas vasemmalta.
Kuva: Maija Hulanmäen albumi

Paltamo Kainuun Opiston 100-vuotisjuhlaksi ilmestyy Satu Kemppaisen ja Lauri Pykäläisen teos Kainuun Opisto 1909-2009. Runsaasti kuvitettu teos sisältää myös rompullisen entisten opiskelijoiden muisteluksia ja valokuvia.

Kirja valaisee Mieslahdessa vaaran laella sijaitsevan opinahjon vaiheita kainuulaisten kasvattajana ja valistajana.

Opistotalvi on ollut monelle elämänkoulu.

Vuosina 1935-36 opistoa käynyt sotkamolainen Maija Hulanmäki kertoo, että Mieslahdesta sai vakavan pohjan elämälle.

"Hengellinen elämä oli tärkeää. Oppia tuli kaikilta elämänaloilta, opittiin lastenhoitoa, käsitöitä, kankaankudontaa, ja viikko kerrallaan oltiin keittiövuorossa ja laitettiin koko opiston ruoat, siivottiin ja pestiin pyykit", hän muistelee.

"Opistoon mentiin rippikoulun jälkeen 16-18-vuotiaana ja jokunen vanhempikin oli. Siellä oltiin kuin yhtä perhettä, nuoret olivat kavereita mutta seksuaalinen seurustelu ei tullut kysymykseen ollenkaan."

Kaikkiaan opiston linjoilla ja pitkillä kesäkursseilla on opiskellut 7 476 oppilasta. Lisäksi tulevat lukuisten lyhytkurssien osallistujat.

Ilmoita asiavirheestä