Luistimet rouhivat uudenkiiltävään jäähän kuvioita, piirtävät piruetteja ja lähtevät liukusarjaan yhä uudestaan, täydellisyyttä tavoitellen. Ensimmäisinä mieleen nousevat adjektiivit ovat klassinen, rauhallinen, kaunis ja vaikuttava. Susanna Pöykiön uusi vapaaohjelma kasvaa lopulliseen loistoonsa vasta sydäntalvella, mutta näyttää jo hyvältä.
Valmiiksi se ei tule koskaan - ei tässä lajissa, jossa uuden löytämistä, syventämistä ja erilaisia toteutustapoja riittää loputtomiin - mutta sen pitäisi olla parhaimmillaan 25. helmikuuta 2010 Vancouverin Pacific Coliseumilla. Silloin luistellaan olympiamitaleista.
Samat adjektiivit on liitetty Pöykiöön ennenkin, mutta Philip Glassin tahtiin luisteltavassa ohjelmassa on myös jotain uutta, jotain modernia. Koreografian takana ovat jäätanssijat Victor Kraatz ja Maikki Uotila-Kraatz. Vaikutteet jäätanssin puolelta tekevät ohjelmasta yhtenäisemmän alusta loppuasentoon asti, olkoonkin, että Uotila-Kraatzilla on alunperin yksinluistelijan tausta.
"Myös elementtien välikohdat ovat täynnä. Askellusta, liikehdintää ja jopa tasonvaihteluja", Susanna Pöykiö tiivistää pukuhuoneessa ja kuivaa luistimenteriä huolella.
"Se asettaa uusia vaatimuksia, esimerkiksi hyppyjen lähdöistä tulee vaikeampia. Jäätanssivaikutteet näkyvät myös esityksessä ja tulkinnassa."
"Uudet tekijät tarkoittavat aina uutta kädenjälkeä, uusia liikeratoja", luistelijan isosisko ja valmentaja Heidi Pöykiö huomauttaa.
Uudessa lyhytohjelmassa jäällä nähdään tyystin erilainen Susanna Pöykiö. Luistelijalla on haasteena revitellä itselleen ominaisesta liikekielestä poiketen, löytää itsestään ripaus jazzia. Ohjelmassa soi Trio Töykeiden tulkinta Junnu Vainion rakastetuista viiksekkäistä vanhoistapojista.
Pöykiö sanoo jo pitkään pohtineensa yhteistyötä MM-mitalisti Kraatzin ja tämän suomalaisen vaimon kanssa. Kun olympiakomitea ja lajiliitto lähettivät luistelijat kesällä leirille pariskunnan kotikaupunkiin Vancouveriin, tilaisuus tuli kuin itsestään. Pöykiö vietti olympiakaupungissa kuukauden.
Ensi-iltansa ohjelmat saavat kauden avaavassa Finlandia Trophyssa Vantaalla 9.-11. lokakuuta.
Intohimokysymys
Raksilan jäähalli on syyskuisena aamuna kolea ja niin ankea kuin vain tyhjä jäähalli voi olla. Kaikuvan musiikin katkaisevat vain luistimen raapaisut jäähän, kajahtavat kehut ja komentosanat ja Pöykiön sisarusten hiljaisella äänellä käymät palaverit. Toisto toiston perään, aamu aamun jälkeen, loputtomasti, katsomossa vain yksinäinen siivooja, joka ei ehdi pysähtyä katsomaan.
Tappavaa hommaa. Susanna Pöykiön urheilu-ura täyttää olympiavuonna neljännesvuosisadan.
"Välillä jääkiekkoilijat lämmittelevät ennen treenejään katsomossa", hän virnistää.
"Siitä sentään seuraa pienimuotoisia yhteisöllisyyden häivähdyksiä."
Oulun Luistelukerhon pukuhuoneessa hallin uumenissa - viimeisessä tyttömäisyyden linnakkeessa pinttyneen hienhajun saartamina - sisarukset miettivät, mistä motivaatio yhä löytyy. Sitä jaksaa moni ihmetellä.
"Tuttava juuri muotoili asian hyvin. Urheilu antaa sellaisia kokemuksia ja tunteita, joita ei saa mistään muualta", Heidi Pöykiö sanoo.
"Päämotivaattorit ovat yhä kisat ja halu onnistua", Susanna Pöykiö jatkaa.
Mistään ei tulisi mitään ilman intohimoa lajia kohtaan.
Pöykiöltä on tivattu viime keväästä ja EM-pronssista lähtien, joko edessä on viimeinen talvi. Lattialla venytyksiään tekevä luistelija kiemurtelee.
"Viimeiset olympialaiset nämä ovat, mutta en halua vielä puhua siitä, onko tämä viimeinen talvi", hän sanoo vakavana.
"Iän puolesta ura alkaa olla loppusuoralla, mutta ajankohta jää vielä mietittäväksi."
Pöykiö täyttää 28 vuotta päivää ennen kuin tanssii jazzinsa Vancouverissa.
Raaka peli
Luistellakseen parrasvaloihin Pacific Coliseumilla on kuitenkin selätettävä yksi iso haaste. Suomen kahdesta taitoluistelun olympiapaikasta kilpailee kolme kivikovaa naista - Pöykiö, Kiira Korpi ja Euroopan mestari Laura Lepistö.
Vancouveriin matkustaa kaksi parhaiten Tallinnan tammikuisissa EM-kisoissa menestynyttä luistelijaa.
Asetelma on tuttu, mutta tuntuu tällä kertaa tavallista raaemmalta. Kun Espoon nuori Jenni Vähämaa etsii loukkaantumisensa jälkeen motivaatiota pitkältä kilpailutauolta, kisapaikat ovat kolmen kauppa. Siitä seuraa se, että rannalle jää yksi ainoa onneton.
"Niin että EM-mitalia tavoittelemaan. Sillä asenteella", Susanna Pöykiö sanoo.