Rin­tees­sä sattuu useim­min polveen ja ran­tee­seen

Kuluvan talven kaksi laskettelijoille sattunutta kuolemantapausta ovat Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen (SHKY) toiminnanjohtajan Anne Larilahden mukaan valitettavia ja surullisia sattumia.

Laskettelijan suojavarusteille on riittänyt hiihtolomaviikolla kysyntää, kertoo Sami Laukkanen Joutsensillan Intersportista. Kypärien, selkäpanssareiden ja rannesuojien lisäksi myytävänä on myös lasketteluun tarkoitettuja housuja, jotka suojaavat häntäluuta ja isoja reisilihaksia.
Laskettelijan suojavarusteille on riittänyt hiihtolomaviikolla kysyntää, kertoo Sami Laukkanen Joutsensillan Intersportista. Kypärien, selkäpanssareiden ja rannesuojien lisäksi myytävänä on myös lasketteluun tarkoitettuja housuja, jotka suojaavat häntäluuta ja isoja reisilihaksia.
Kuva: Pekka Peura

Kuluvan talven kaksi laskettelijoille sattunutta kuolemantapausta ovat Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen (SHKY) toiminnanjohtajan Anne Larilahden mukaan valitettavia ja surullisia sattumia.

”Kokonaisuudessaan rinneturvallisuus on paranemaan päin. Kypärän ja selkäpanssarinkin käyttö yleistyy.”

Rinteessä kaaduttaessa vamma tulee yleisimmin polveen. Toiseksi useimmin sattuu ranteeseen, sitten päähän.

Hiihtokeskuksissa kirjattiin viime kaudella SPR:n tilastoihin 2  100 rinnetapaturmaa.

Tilasto ei ole kattava. SHKY laatii tarkemman, kaikkia rinnekeskuksia koskevan tilaston tänä talvena ensimmäistä kertaa.

”Noin 3 000 rinneturmaa ja kolme miljoonaa laskupäivää talvessa”, Larilahti arvioi.

Liikuntatapaturmia sattuu kaikkiaan noin 330 000 vuodessa. Useimmiten vamma syntyy lenkkeillessä tai pallopeleissä. Pahimmin sattuu kuitenkin yleensä rinteissä.

Ilmoita asiavirheestä