Rin­tees­sä kuluu sähköä 300 pien­ta­lon verran

Energian säästämisestä on tulossa yhä tärkeämpi asia suomalaisille hiihtokeskuksille. Hiihtokeskuksissa rinnetoimintaan kuluu sähköä vuosittain miljoonia kilowattitunteja. Sähkölaskut ovat suuri yksittäinen kustannuserä.

Laskettelurinteet ovat sitoutuneet sähkön säästämiseen.
Laskettelurinteet ovat sitoutuneet sähkön säästämiseen.

Energian säästämisestä on tulossa yhä tärkeämpi asia suomalaisille hiihtokeskuksille. Sähkölaskut ovat suuri yksittäinen kustannuserä, mutta kyse on myös ympäristöasioista ja sitä kautta imagosta.

Suomen hiihtokeskusyhdistyksen (SHKY) toiminnanjohtaja Sari Tollet kertoo, että koko toimiala on sitoutunut kauppa- ja teollisuusministeriön alaiseen energiankäytön tehokkuussopimukseen. Päämääränä on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä.

"Hiihtokeskukset ovat sitoutuneet raportoimaan vuosittain niistä toimenpiteistä, joita asian eteen on tehty, ja miten paljon energian käyttöä on vähennetty", Tollet sanoo.

Hiihtokeskuksissa rinnetoimintaan kuluu sähköä vuosittain miljoonia kilowattitunteja. Sähköä syövät hissit, valot sekä rinteiden lumettaminen. Mitä enemmän lumetusta tarvitaan, sitä enemmän sähköä kuluu.

"Ruotsalainen sisarorganisaatio SLAO on laskenut, että 20 vuoden aikana lumetuskoneiden energiankulutus on pudonnut selvästi. Kun vielä 80-luvulla yhden kuution lumettamiseen energiaa kului 7 kilowattituntia, nyt kuution lumettamiseen sähköä kuluu yhden kilowattitunnin verran", Tollet kuvailee.

Päivä rinteessä kymmenellä kilowattitunnilla

Rukalla rinnetoimintaan talven aikana sähköä kuluu noin 4,5 miljoonaa kilowattituntia. Rinteessä kuluva sähkömäärä riittäisi noin kolmensadan sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeeseen. Rukalla yksittäisen laskettelijan päiväkohtainen sähkönkulutus on reilut kymmenen kilowattituntia.

Sähkön kulutusta lisää myös alueella olevat kiinteistöt ja asuntovaunualueet.

"Sähkönkulutuksen huiput ovat lumetuksen aikana sekä pääsiäisenä, jolloin rinteessä on paljon ihmisiä", Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala sanoo.

Rukalla hyödynnetään myös lumetuskoneista syntyvää saatavaa hukkalämpöä. Sen avulla voidaan osin lämmittää yhtä ravintolarakennusta.

Kun pakkaspäiviä ei ole enää entiseen malliin, on pakko lumettaa entistä enemmän. Riskinä on, että lumetukseen käytettävä energia menee harakoille. Siksi esimerkiksi Ylläksellä ei rynnätä lumettamaan ensimmäisten pakkasten aikana.

"Usein ensimmäisen pakkasen jälkeen tulee lauha jakso, jolloin on hyvin suuri vaara, että lumi sulaa ja energia menee hukkaan", sanoo Ylläs-Ski Oy:n rinnetoimen johtaja Tuomo Poukkanen.

Vastuu myös asiakkailla

Toimitusjohtaja Miia Porkkala kertoo, että energiansäästötalkoisiin halutaan mukaan myös asiakkaat.

"Asiakkaittemme on säästettävä sähköä on myös omissa mökeissään. Meidän tehtävämme on tehdä puitteet sellaisiksi, että tämä on mahdollista", Porkkala sanoo.

Pyhällä henkilökunta on ohjeistettu huonelämpötilojen seuraamiseen. Jos keskilämpötila nousee, siihen puututaan heti. Lisäksi turhat valot sammutetaan aina automaattisesti.

Porkkala toteaa, että ilman asiakkaita ympäristötalkoot eivät onnistu. Samaa muistuttaa myös Sari Tollet. Kyse on yksinkertaisista asioista, kuten siitä, haluaako joka päivä puhtaat pyyhkeet.

Monessa paikassa asiakkaita totutetaan siihen, ettei pyyheliinoja tarvitse pestä turhaan. Tähän asiakkaat ovat suhtautuneet hyvin myötämielisesti, Tollet sanoo.

Ilmoita asiavirheestä