Pääkirjoitus

Rinteen hallitus tulikokeeseen – talouskasvun hiipuminen ja työmarkkinoiden polte kuumottavat budjettiriihessä

Hallitus lähtee ensimmäisiin budjettineuvotteluihinsa tilanteessa, jossa talouskasvu on hiipumassa.

Pääministeri Antti Rinteellä on edessään ensimmäinen tulikoe, kun hän astelee budjettiriihen lauteille.
Pääministeri Antti Rinteellä on edessään ensimmäinen tulikoe, kun hän astelee budjettiriihen lauteille.
Kuva: Joel Maisalmi

Hallitus lähtee ensimmäisiin budjettineuvotteluihinsa tilanteessa, jossa talouskasvu on hiipumassa.

Työmarkkinoiden polte tuntuu budjettiriihessä, sillä kiky-sopimuksen jatkosta on luvassa lihava riita.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ministereineen valmistautuu hallituksen ensimmäiseen budjettiriiheen. Paineet ovat kovat, sillä kansalaiset odottavat, että vaalilupaukset eläkekorotuksista ja raidehankkeista toteutuisivat tuossa tuokiossa. Säästöjä ja leikkauksia ei näillä näkymin ole tulossa, vaan hallitus miettii pikemminkin, miten paljon se aikoo käyttää rahaa suuriin infrahankkeisiin.

Hallituskauden keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän kasvattaminen vähintään 60 000 lisätyöllisellä vuoden 2023 loppuun mennessä. Samaan hengenvetoon todetaan, että julkisen talouden on oltava hallituskauden päättyessä tasapainossa. Jos työllisyysaste jää alle tavoitteen ja talous notkahtaa, edessä on myös ikävämpiä toimenpiteitä, jotka on kätketty hallitusohjelmassa kaikkea hyvää lupaavan sekaan.

Hidastunut talouskehitys varjostaa ensi vuoden talousarvioesitystä. Talouden ennustamiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Kansainvälisessä taloudessa piilevien riskien ohella ilmassa leijuu poliittisia riskejä, jotka liittyvät Britannian tulevaan EU-eroon, Yhdysvaltain ja Kiinan välillä kiihtyvään kauppasotaan samoin kuin Lähi-idän energiakuljetusten turvallisuuteen.

Myös syksyn työmarkkinoiden polte tuntuu budjettiriihessä. Vuonna 2016 sovitun kilpailukykysopimuksen jatkosta vallitsee työmarkkinaosapuolten kesken ammottava näkemysero. Kikyssä työnantajamaksuja alennettiin, vuosityöaikaa pidennettiin ilman lisäkorvausta ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuore raportti arvioi kiky-sopimusta onnistuneeksi niin työllisyyden kuin kilpailukyvyn kannalta. Vientialan työnantajaliittojen mukaan hyvän kierrettä ei kannata katkaista vaan jatkaa samaan malliin. Työntekijäpuoli muistuttaa, että palkattomalle lisätyölle ei ole enää perusteita.

Veronmaksajien keskusliitto puolestaan haluaisi kompensaatioita, sillä kikyn häntä tuntuu palkansaajien kukkarossa ensi vuonnakin, kun työntekijöiden osuus osassa sosiaalivakuutusmaksuja on edelleen nousemassa. Tässä vaiheessa hallitus seuraa vielä katseella työmarkkinoita ja korostaa osapuolten vastuullisuutta.

Työllisyysasteen nostaminen hiipuvan talouden oloissa on haasteellista. Hallitus, jos se pysyy asiasta yksimielisenä budjettiriihessä, aikoo noudattaa vastasyklistä talouspolitiikkaa toteuttamalla suuria infrahankkeita, joilla työllisyyttä pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan.

Työllistämistoimia pohditaan kolmikantaisissa työryhmissä. Ensimmäisiä ehdotuksia on luvassa jo budjettiriiheen. Rinne ei lupaa suuria ihmeitä vaan korostaa, että kyse on useista yli hallituskausien ulottuvista toimenpiteistä, sillä työllisyysasteen on 2040-luvulle tultaessa noustava 85 prosenttiin.

Punakynää heiluttavan valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) asema on hankala. Hän voi olla jo ministerikierrossa siinä vaiheessa, kun hallitus käy lopulliset keskustelut talousarviosta.