SDP:n puheenjohtajakisasta on tulossa totinen kamppailu. Haastaja, ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kiertää kenttää täyttä häkää keräten täysiä saleja tyytymättömiä demareita. Ministeritehtäviin ja hallituspainiin juuttunut puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on joutunut nopeasti altavastaajan asemaan.
Ajankohtaisen kakkosen tiistaina julkistama kysely SDP:n puoluekokousedustajien ja puoluekokousehdokkaiden keskuudessa on suuntaa-antava, mutta tyrmäävä. Kyselyn mukaan vastaajista 43 prosenttia kannattaa Rinnettä ja vain 26 prosenttia Urpilaista. Kolmannes puntaroi vielä kantaansa.
Jos asetelmat jatkuvat tällaisina, Urpilaisella on täysi työ pitää kiinni tuolistaan toukokuun puoluekokouksessa Seinäjoella. Istuvan puheenjohtajan kannatus on poikkeuksellisen alhainen. Omien luotto on vähissä. Aiemmat mittaukset näyttivät, että Urpilaisella olisi hyvä etumatka.
Urpilaiselta vaaditaan nyt rivakoita otteita. SDP:n ay-siiven keskuudessa on kytenyt kapina jo pitemmän aikaa. Viime eduskuntavaaleissa se näkyi duunarimiesten siirtymisenä perussuomalaisten äänestäjiin.
Metalliliitto ja Paperiliitto eivät ole peitelleet aikeitaan tai säästelleet rahojaan vyöryttäessään Urpilaista paikaltaan. Urpilaisen kovat näytöt valtiovarainministerinä eurooppalaisilla areenoilla eivät vakuuta ay-siipeä, kun huoli on omasta selviytymisestä.
Taustalla on isoja yhteiskunnallisia järähtelyjä, joita vastaan on vaikea taistella. Rakennemuutos on vienyt kymmenen viime vuoden aikana yli 100 000 työpaikkaa vientiteollisuudesta. Ahdistus nakertaa perusturvallisuutta, kun tehdaspaikkakuntien elämänlanka hiipuu.
Rinteen työtä puheenjohtajakisassa helpottaa olennaisesti, että hän voi kampanjoida työajallaan eikä hänen tarvitse välittää hallituskumppaneista. Rinne on vapaa moittimaan SDP:n hallituspolitiikkaa. Edes työväenliikkeen takuumiehen, SAK:n entisen puheenjohtajan, työministeri Lauri Ihalaisen vakuuttelut ay-siiven huomioon ottamisesta eivät vakuuta, vaan häntä pidetään liian kompromissihaluisena.
SDP:n ay-siiven kipuilu ei muuta Suomen asemaa globaalissa taloudessa. Politiikassa on lisäksi aina niin, että kun kumartaa yhdelle, väistämättä kääntää selän toiselle. Ay-siiven arvostelussa unohtuu, että SDP ei ole hallituksessa yksin, vaan Urpilainen joutuu sovittamaan tavoitteet kuuden puolueen kompromisseihin.
Vientiliittojenmahtimiesten kädenjälki Rinteen takana puolestaan karkottaa niitä, jotka periaatteessa arvostavat Rinteen linjauksia. Taustalla väikkyy myös nais- ja miesasetelma, vaikka sen toivoisi olevan jo mennyttä aikaa.
Urpilaisella on kaksi kuukautta aikaa vastata Rinteen heittämään haasteeseen. Vaikeuskerrointa lisää se, että Urpilaisella on useampi rintamalinja puolustettavanaan, kun Rinne voi keskittyä yksin SDP:n sanoman terävöittämiseen. Peliä ei ole vielä pelattu, mutta ensimmäinen erä menee Rinteelle.
Pääkirjoitus