Ben Kaila, Henrik Schütt, Risto Vuorimies: Ganes - valokuvia Hurriganesista. Johnny Kniga 2006.
Suomalaisen rockyhtyeen Hurriganesin valtakausi 1970-luku tunnetaan murroksen ja kaupungistumisen aikana.
Valtaa pitänyt sotasukupolvi sai rinnalleen oikeistoon ja vasemmistoon jakautuneen nuoremman polven. Jälkeenpäin aikaa on sanottu ärhäkän ylipolitisoituneeksi. Taide ja kulttuuri määriteltiin ennen kaikkea maailmankuvan kautta.
Tuolloisen poliittisen realismin vaikutus tuntui populaarikulttuurissa. Surkean huipentumansa kulttuurin suomettuminen saavutti 1974, jolloin Kemin kaupungin kirjastolautakunta kielsi Aku Ankan tilaamisen kirjastoihin.
Tässä ilmapiirissä Hurriganes edusti reipasta kulttuurista hölynpölyä. Yhtye ei ollut vasemmistolaisen "edistyksellinen" eikä oikeistolaisen "oikeaoppinen".
Hurriganes ilmensi americanaa, kotitekoista, jäljiteltyä käsitystä amerikkalaisuudesta ja sen muodoista. Omalaatuisen jenkihtävä imago rakennettiin taitavasti sadoilla valokuvilla.
Hurriganesin americana muodostui usein jenkkiauton tai pikaruokapaikan vieressä. Huvipuisto ja kimalletakki antoi lujan sisällöllisen potkun kuviin.
Näkyvä ero muihin ajan yh-
tyeisiin oli, ettei Hurriganes turhia kuvissa hymyillyt. Katsoja huomasi kuin varkain, että nämä rumat miehet ovat tosissaan. Kyse ei enää ollut viihteestä vaan elämäntavasta.
Kolme valokuvaajaa tallensi yhtyeen ottamuksia yli 10 vuotta. He olivat avaamassa umpihankea, sillä ennen Hurriganesia rockaiheinen valokuva oli melko tuntematon Suomessa.
Risto Vuorimies (s. 1948) toteutti legendaariset levynkannet Rock 'n' Roll All Night Longiin ja Roadrunneriin. Niistä Roadrunner sinisävyisessä illassa seisovine Cadillaceineen noteerataan erääksi lp-kansitaiteen huipuksi kansainvälisesti.
Ben Kaila (s. 1949) kuvasi bändiotosten lisäksi yleisöä ja roudareita sekä takahuoneen karuutta. Juvan Kaarihallin pukuhuoneessa uupuneena hengähtävä Albert Järvinen (1950-91) muistuttaa rockin olevan kaukana poseerauksesta.
Tien päällä ja kotioloissa Hurriganesia ikuisti Henrik Schütt (s. 1948). Hän lisää muusikoihin romanttista sävyä. Hanger-levyn sisäkanteen päätyneessä kuvassa Cisse Häkkinen (1951-90) peilaa itseään keskiajan maalaustaiteesta tutussa valohämyssä.
Komeisiin saavutuksiin kyenneiden ammattikuvaajien töillä oli kunnon levikki. Kuvia julkaistiin levynkansissa ja erilaisissa aikakauslehdissä, miljoonayleisölle.
Omalta osaltaan kuvat toivat toisenlaista, dollarihymyn kokoista tuulahdusta maalta lähiöihin siirtyvälle nuorisolle. Pitkäaikainen pääministeri Kalevi Sorsa (1930-2004) muuten havaitsi, mitä tuolloin oli tapahtumassa.
Vaikka valtiovalta toitotti YYA:ta ja Paasikiven-Kekkosen-linjaa, kansa "haki kulttuurisen puolustusliittolaisensa Yhdysvalloista", kuten Sorsa muistelmissaan kirjoittaa. "Niin että Suomea jo 70-luvulla alettiin perustellusti pitää Euroopan amerikkalaisimpana maana."
Nykyiset rokkikuvaajat voisivat oppia Kailan, Schüttin ja Vuorimiehen paneutumisesta. 2000-luvun ruskeaan sävyyn jämähtäneet bändikuvat ovat silmien purukumia. Elämän maku puuttuu.