Sotkamo
Kun laskettelurinteessä pyllähtää, ottaa vaistomaisesti kädellä vastaan, ja silloin voi käydä kipeästi. Ranteet, olkapäät, käsivarret, nilkat ja polvet ovat tavallisinta paikattavaa rinteen ensiavussa.
Punaisen ristin vapaaehtoiset rinnepäivystäjät laskettelukeskuksissa auttavat. Vuokatissa päivystävällä sairaanhoitaja Ilkka Kahloksella on pahimpana päivänä ollut 17 potilasta, parhaana selvittiin ilman yhtään vammaa.
Oululainen Kahlos laskettelee itsekin. Rinnepäivystäjänä hän on ollut toistakymmentä vuotta. Ilman vapaaehtoistehtävää rinteeseen ei tulisi lähdetyksi yhtä usein, hän arveli. Jäisi pariin kolmeen kertaan talvessa.
Iisalmelaisen Miikka Korolaisen, 13, snoukkailuun tuli pakollinen tauko, kun hän kaatui lumilaudalla kumpareisella metsäreitillä. Vauhtia taisi olla liikaa. Vasen käsi vääntyi ja kipeää teki.
"Ei ole ennemmin sattunut mitään, ei edes tikkejä ole tullut", pari talvea snoukkaillut Miikka kertoi.
Miikka tuotiin moottorikelkalla ensiapuun ja Ilkka Kahlos huomasi vamman sen verran vakavaksi, että poika lähetettiin ambulanssilla Kajaaniin sairaalaan ja röntgeniin. Ambulanssissa hän sai helpotusta kovaan särkyyn.
Nuorille sattuu vahinkoja enemmän kuin keski-ikäisille sunnuntailaskettelijoille, jotka laskevat varovaisesti. Lumilautailijoita paikkaillaan useammin kuin laskettelijoita ja heille sattuu pahempia vahinkoja.
"Onneksi nuorilla on joustavammat lihakset ja luut kuin keski-ikäisillä ja vammat paranevat nopeammin. Pojat eivät edes välitä pikkukolhuista, aika paha tapaus pitää olla että he tulevat meidän hoteisiimme", Ilkka Kahlos sanoi.
SPR:n rinnepäivystys on hiihtokeskuksille myös imagokysymys. Laskettelijoille tulee turvallinen tunne, kun ensiaputaitoisen henkilökunnan lisäksi auttamassa on rinnepäivystäjä. Pääosin päivystäjät palvelevat rinteissä viikonloppuisin, kun päivätyöstä on vapaata.
"Ei tästä hommasta pääse eroon. Heti, kun syksyllä alkaa lunta sadella, tulee tunne että rinteeseen on päästävä", Ilkka Kahlos selvitti.