Nokian menestystarinassa on Toimihenkilöunionin puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä aineksia, joista yksikään yritys ei voi ylpeillä.
TU:n puheenjohtaja neuvoo nyt Nokiaa kantamaan vastuuta yhteiskunnasta. "Se voisi toimia isänmaallisemmin kuin se nyt toimii", Rinne lateli Oulussa tiistaiaamuna ennen alueen elektroniikkayrityksiin suuntautunutta työmaakierrostaan.
Kun Nokia on siirtänyt toimintaansa Aasiaan, ovat alihankkijat siirtyneet isännän perässä maailmalle.
Antti Rinteen mukaan Nokian alihankkijat ovat viidessä vuodessa irtisanoneet henkilöstöä Suomessa 14 prosenttia, mutta lisänneet maailmalla henkilöstöä 121 prosentilla.
"Kuka kantaa vastuuta irtisanotuista? Piiloutuuko Nokia renkiensä taakse suojellakseen mainettaan?", hän kysyy.
Nokia ei Rinteen mielestä saa piileksiä alihankkijoidensa selän takana, kun nämä irtisanovat työväkeään.
Lontoon pörssi
päättää
Antti Rinne viittaa kännyköiden muovi- ja metalliosia valmistavaan Perlokseen, joka on aloittanut helmikuun ensimmäisellä viikolla lähes tuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut.
Yt-neuvottelujen Kempeleen tehtaalta 140 työntekijää irtisanovan Filtronicin tilanteessa Rinne näkee paljon samanlaisia elementtejä. "Halutaan siirtyä sinne, missä työvoimakustannukset ovat murto-osa suomalaisista."
Filtronic suuntaa Unkariin ja Kiinaan.
Raadollista Rinteen mielestä on se, että Filtronicin työntekijöiden kohtalo sinetöidään Lontoon pörssissä, jossa voittojen suuruus määritellään.
Yhteiskunnallinen vääryys on Antti Rinteen mielestä siinä, että Nokian alihankkijat ovat saaneet mahtavia määriä yhteiskunnan tukea tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Rinne laskee, että Perloksen saldo on miljoona euroa.
Kiinassa poliittiset oikeudet ja työmarkkinoihin liittyvät oikeudet ovat Antti Rinteen mielestä kuvitteellisia.
"Yhä edelleen ay-pomo pääsee hengestään, jos hän alkaa ajaa työntekijöiden etuja."
Rinne näkee Kiinaan sijoittumisessa ihan selviä riiston merkkejä. "Siellä ei noudateta edes paikallisia pelisääntöjä."
Mutta paljon häävimmin ei mene Baltian maissakaan. Rinne kertoo, että tekeillä on tutkimus 412 pohjoismaisesta yrityksestä. Järjestäytymisaste näissä firmoissa on vain 12 prosenttia.
TU:n puheenjohtaja jatkaa, että työnantaja saattaa suhtautua joissain uusissa EU-maissa ay-liikkeeseen jopa niin nihkeästi, että ammattiliitto toimii maan alla.
Uudet toimialat haastavia
Suomessa ay-liikkeen asema teknologiateollisuudessa on yhä hyvä. "Tosin on tiettyjä yrityksiä, joissa järjestäytymisaste on heikko", Rinne myöntää.
Hänen mielestään uudet toimialat ovat haasteita ay-liikkeelle. Jäsenyyttä ei ole vaikea myydä, mutta automaatti ay-liikkeeseen kuuluminen ei enää ole.
Rinne syyttää ammattiyhdistysliikettä liiasta pehmeydestä, kun se on antanut työpaikkojen mennä alta.
Hän ennakoi, että Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreimmat teesit tuovat rauhattomuutta työmarkkinoille.
"Taustalla tapahtuu", Rinne vastaa siihen, mitä ay-puoli nyt aikoo.
Hänen mielestään paikallista sopimusta mainostava EK ei aidosti tee asian eteen mitään, vaan haluaa "suositussopimuksia", mihin taas ay- puoli ei taivu.