SDP:n puheenjohtaja valtiovarainministeri Antti Rinne kiittelee Ruotsissa hallituksen ja opposition kanssa neuvoteltua ratkaisua pelisäännöistä.
- Populistisen ja avoimen muukalaisvastaisen ruotsidemokraattien demokratian horjuttamisyritykset eivät tuottaneet tulosta. Blokkirajat ylittävällä sopimisella Ruotsi torjuu ruotsidemokraattien tavoittelemaa epävakautta ja rauhattomuutta Ruotsissa, Rinne kirjoittaa blogissaan.
Rinne muistuttaa, että sopimisen kulttuurilla on sekä Suomessa että Ruotsissa pitkät perinteet.
- Sopiminen on synnyttänyt sitä sosiaalista pääomaa ja luottamusta, jota pohjoismainen hyvinvointivaltio tarvitsee. On hienoa nähdä, että vastuulliset poliittiset toimijat Ruotsissa ymmärsivät läpi poliittisen kentän sopimisen kulttuurin arvon ja löysivät tavan, jolla uusintavaaleilta vältyttiin, Rinne kirjoittaa.
Professori: Viisas ratkaisu
Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan Sundberg luonnehtii niin sanottua "joulukuun sopua" viisaaksi ratkaisuksi.
- Koko kriisihän alkoi siitä, kun ruotsidemokraatit mursivat (lainsäädäntöön kirjaamattoman) käytännön ja äänestivät oikeistoallianssin budjettiehdotuksen puolesta.
Ruotsissa on ollut Sundbergin mukaan voimassa käytäntö, jonka mukaan vähemmistöhallitusten aikana äänestetään vain oman ehdotuksen mukaisesti, mutta nyt ruotsidemokraatit asettuivat viimeisessä budjettiäänestyksessä porvarillisen opposition puolelle. Näin vähemmistöhallituksen budjettiesitys kaatui.
Sundbergin mukaan Ruotsissa ei tähän mennessä ole tarvinnut välittää ruotsidemokraateista, mutta nyt poliittinen kulttuuri koki täyskäännöksen.
- Nyt porvarillisen allianssinkin näkemys on, että he voivat yhtä hyvin joutua samanlaiseen tilanteeseen (kuin Löfvenin vähemmistöhallitus).
Sundberg ei näe "joulukuun sovussa" ongelmaa parlamentarismin tai demokratian kannalta. Vähemmistöhallituksista on paljon kokemusta eri maista.
Tutkija: Parlamentaarisia ongelmia
Åbo Akademin valtio-opin professorin Lauri Karvosen mukaan hallituksen ja porvariallianssin välisessä sopimuksessa on parlamentaarisia ongelmia.
- Jos puhutaan periaatteista ja demokratian keskeisistä ajatuksista, niin tässä ehkä ongelmallisinta on se, että tätä perustellaan perustuslaillisena muotosopimuksena. Pikemminkin tulisi sopia tietystä poliittisesta sisällöstä, jota kaikki sopijaosapuolet kannattavat. Tässähän parlamentarismin käsiä sidotaan aika radikaalilla tavalla: on menty vaaleihin tietyllä ohjelmalla ja allianssiyhteistyöllä, ja sitten jätetään yksi tärkeimmistä aseista käyttämättä, Karvonen pohtii.
- Tämä on nyt suunnattu näitä ääripuolueita (ruotsidemokraatit ja vasemmistopuolue) vastaan, ja se on hyvin selkeä markkeeraus näiden sopijaosapuolien taholta. Ruotsin politiikkaa johdetaan nyt perinteisistä uomista, eikä äärilaidoilta, professori jatkaa.