Sunnuntaikäräjät: Onko uusien ta­va­roi­den os­ta­mi­nen van­ha­nai­kais­ta?

Vanhat kuvat: Nap­pu­lat ovat rie­muin­neet jal­ka­pal­los­ta Oulun tur­nauk­sis­sa 1970-lu­vul­ta lähtien

Kaleva live: Katso tästä pe­rin­teis­ten Tier­na­poi­ka­kil­pai­lu­jen fi­naa­lit

Mainos: Black Friday -tarjouksena Kaleva Digi 3 kk 1 kk hinnalla! Tilaa tästä.

Riku Kor­ho­nen sai HS:n kir­jal­li­suus­pal­kin­non

Riku Korhonen sai Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Kahden ja yhden yön tarinoita. Tunnustus on 12 500 euroa ja se myönnettiin nyt yhdeksännen kerran vuoden parhaan esikoisteoksen kirjoittajalle.

Riku Korhonen (vas. ) vastaanotti keskiviikkona Sanomatalossa Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Kahden ja yhden yön tarinoita, palkinnon luovutti Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen.
Riku Korhonen (vas. ) vastaanotti keskiviikkona Sanomatalossa Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Kahden ja yhden yön tarinoita, palkinnon luovutti Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen.

Riku Korhonen sai Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Kahden ja yhden yön tarinoita. Tunnustus on 12 500 euroa ja se myönnettiin nyt yhdeksännen kerran vuoden parhaan esikoisteoksen kirjoittajalle.

Palkintolautakunnan mielestä Korhonen asettuu romaanissa rohkeasti ja hätkähdyttävällä varmuudella erään betonilähiön asukkaisiin 1970-luvulla sekä sen nykypäivän pakolaisiin.

Korhosen romaani oli ylivoimainen voittaja. Raati uskaltaa verrata sitä jopa klassikoihin, kuten Spoon River -antologiaan, Tuhannen ja yhden yön tarinoihin ja Decameroneen.

"Yksinäisyys, häpäiseminen ja häväistyksi tuleminen koskettavat Korhosen tarinoissa, jotka tekijä limittää taitavasti yhteen, rikkaaksi mosaiikiksi, merkittäväksi romaaniksi", perusteluissa todetaan. Riku Korhosen teoksen on julkaissut turkulainen kustantamo Sammakko.

Kirjallisuuspalkinnon saajan valitsi lautakunta, jonka puheenjohtaja oli kirjallisuustoimittaja Antti Majander ja jäsenet toimittaja, kirjailija Suvi Ahola, kirjallisuudentutkija Mervi Kantokorpi, palkinnon viimekertainen voittaja Reko Lundan ja toimittaja, kirjailija Jukka Petäjä.

Raadin tietojen mukaan viime vuonna ilmestyi viitisenkymmentä suomenkielistä esikoisteosta, joka on tavanomainen määrä. Niistä lautakunta valitsi palkintoehdokkaiksi 15 teosta, joista neljä on runokokoelmaa ja loput proosaa.

"Yleistasoa voi tänäkin vuonna luonnehtia keskinkertaiseksi. Perinteiset sydänverellä vuodatetut esikoiset taitavat olla katoamaan päin", lautakunta arvelee lausunnossaan.

"Kirjoittaminen on ammattimaista, mutta pikkuisen hengetöntä tai näköalatonta. Moni debytantti sijoittaa teoksensa mielellään kauas omastamme — joko maantieteellisesti tai ajallisesti."

Muut ehdokkaat

Voittajan lisäksi lautakunta nostaa tarjonnasta Juha Itkosen romaanin Myöhempien aikojen pyhiä (Tammi), jota se luonnehtii tietoiseksi ja hallituksi kokonaisuudeksi. Romaani aukoo raadin mielestä hyvin aihettaan eli ulkopuolisuuden tuntemusta.

Runouden kohdalla lautakunta mielistyi Mikko Myllylahden kokoelmaan Autojen kuumat moottorit kotiinpaluun jälkeen (Savukeidas). Sitä kuvataan lausunnossa ”omaperäiseksi ja romanttiseksi, ehkä yltiölyyriseksikin äänen avaukseksi, jossa nuori poeetta ottaa reippaasti eri rooleja”.

Muut palkintoehdokkaiksi nousseet olivat: Paula Havaste, Kymmenen onnen Anna (Gummerus), Antti Karumo, Haaveena unelma (WSOY), Arno Kotro, Sanovat sitä rakkaudeksi (Like), Katja Myllyviita, Loistavaa (Tammi), Tiina Pihlajamäki, Siitä ei voi kertoa (Atena), Virpi Hämeen-Anttila, Suden vuosi (Otava), Otso Kautto, Matka Mundakaan (Tammi), Sofi Oksanen, Stalinin lehmät (WSOY), Anni Sinnemäki, Sokeana hetkenä (Nemo), Timo Kelaranta, Sojuzin pojat (WSOY), Jukka-Pekka Palviainen, Reino (Like) ja Tuomas Timonen, Vuosi oli kaatuneita puita (Tammi).

Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto jatkaa vuosina 1964—1994 myönnetyn J. H. Erkon palkinnon perinnettä.