Helsinki Oikeusoppineet arvioivat eri tavoin sitä, tekikö entinen sisäministeri Ville Itälä (kok.) väärin kertoessaan ulkoasiainneuvos Alpo Rusia koskevasta poliisitutkinnasta keskustan silloiselle puheenjohtajalle Esko Aholle.
Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila sanoi perjantaina, että olennaista asiassa saattaa olla se, missä roolissa Itälä oli silloin, kun tämä sai suojelupoliisilta tiedon Rusia koskevista epäilyistä.
- Jos hän on kuullut tiedon ministerinä, silloin kysymys virkasalaisuudesta on nostettavissa esille. Mutta jos puhutaan hänestä osallisena esitutkintaan, silloin puhutaan paljon vapaammasta tiedonanto-oikeudesta. Missä mielessä Itälälle oli sanottu, että voisi ainakin harkita asian kertomista Aholle, oliko se sanottu hänelle sisäministerinä vai esitutkintaan osallisena, Nuutila pohdiskeli.
Samalla Nuutila korosti, että tutkinnanjohtaja voi määrätä salaiseksi esitutkintaa koskevia tietoja, mutta tiettävästi sellaista määräystä ei tässä tapauksessa ollut, pikemminkin päinvastoin. Nuutilan mielestä Supolla on ollut oikeus päättää, saako esitutkinnasta antaa tietoja eteenpäin, Niinpä yksi kysymys kuuluu, miten Supon päällikkö Seppo Nevala on käytännössä suostunut tai jopa kehottanut Itälää tietojen antamiseen.
Nuutila kuten monet muutkin sanovat, että ennen täsmällisempiä kannanottoja asiasta pitäisi olla tarkempia tietoja.
- Kysymys siitä, kenelle vireillä olevasta esitutkinnasta saa kertoa, ei ole asiantuntijoillekaan helppo.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvioi perjantain Turun Sanomissa, että Itälä oli rikkonut virkasalaisuutta kertoessaan Aholle yksityisen ihmisen esitutkintaan liittyvää salassa pidettävää tietoa. Mäenpään mielestä tiedon olisi pitänyt jäädä vain valtion turvallisuudesta vastaaville tärkeimmille ministereille.
Myös Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Jyrki Virolainen tulkitsee, että Itälän saama Rusi-tieto kuuluu virkasalaisuuden piiriin, eikä sitä olisi saanut kertoa eteenpäin.
- Poliisitutkinnassa saatu tieto tulee julkiseksi vasta sitten, kun juttu tulee oikeudessa esille tai syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta.
Virolainen muistuttaa, että vakoilujutussa käytäntö on ollut kertoa epäillyistä vain maan turvallisuudesta vastaaville korkeimmille tahoille eli presidentille, pääministerille, ulkoministerille ja sisäministerille. Hän kysyy, mentiinkö siinäkin liian pitkälle, kun asiasta kerrottiin myös entiselle presidentille Martti Ahtisaarelle.
Virolainen ihmettelee myös, miksi vuotojupakkaa selvittävä eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt, ettei silloista pääministeriä Paavo Lipposta (sd.) ole tarpeen kuulla, vaikka Itälä oli kertomansa mukaan sopinut Lipposen kanssa asian kertomisesta Aholle.