Pääkirjoitus

Ri­kos­ti­las­tot kau­nis­tui­vat – hyvältä näyt­tä­vät ti­las­tot eivät kui­ten­kaan kerro koko to­tuut­ta

Poliisi kertoi rikosten lukumäärän laskeneen selvästi Oulussa alkuvuonna. Suuntaus on samanlainen muuallakin maassa.

Poliisi kertoi rikosten lukumäärän laskeneen selvästi Oulussa alkuvuonna. Suuntaus on samanlainen muuallakin maassa.

Rikosten vähenemisestä kertovat luvut eivät kerro koko totuutta rikollisuudesta.

Oulun poliisin tiistaina julkaisemat rikostilastot kuluvan vuoden ensimmäiseltä puoliskolta ovat lohdullista luettavaa.

Rikosten kokonaismäärä laski edellisvuoden vastaavasta ajasta liki 13 prosentilla. Viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla poliisi kirjasi runsaat 36 000 rikosta. Tänä vuonna kirjauksia tehtiin 3 841 vähemmän.

Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnarannan mukaan (Kaleva 25.7.) rikollisuuden vähentyminen on yleinen kehityssuunta koko Suomessa. Oulun erikoisuus on kuitenkin se, että väkivaltarikokset vähenivät enemmän kuin maassa keskimäärin.

Väkivaltarikosten lukumäärä on kasvanut Oulussa jo monen vuoden ajan. Nyt tilastoitiin 14 prosentin lasku. Väkivaltarikoksia tehtiin tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteensä runsaat 1 300.

Väkivaltarikosten määrän lisäksi myös omaisuusrikosten lukumäärä laski Oulussa. Liikennerikoksia poliisi kirjasi puolestaan runsaat 11 prosenttia enemmän kuin viime vuoden alussa.

Vaikka tilastoluvut näyttävät hyviltä, on hyvä muistaa, etteivät ne kerro aivan koko totuutta.

Tilastoissa näkyy vain poliisin tietoon tullut rikollisuus. Se, kuinka aktiivisesti rikosten uhriksi joutuneet ilmoittavat niistä poliisille, näkyy tietenkin luvuissa.

Perinteisesti omaisuusrikoksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon. Ihmiset ilmoittavat kyllä arvokkaan omaisuuden varkauksista. Vähemmän arvokasta tavaraa varkaille menettäneet jättävät asian sikseen tietäen, että poliisilla ei ole mahdollisuutta tutkia asiaa.

Liikennerikosten luku ja poliisin valvonnan määrä ovat suorassa yhteydessä. Mitä enemmän poliisi on tien päällä, sitä enemmän liikennerikoksia tilastoihin kertyy.

Osa Oulussakin tilastoiduista rikoksista liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Leimallista sen toiminnalle ovat väkivalta, sillä uhkailu ja rahanpesu.

Rikollisryhmillä on iso rooli huumausainerikollisuudessa, ja se on syytä muistaa, kun keskustellaan huumeiden laillistamisesta. Rikollisjärjestöt ovat myös yhä useammin mukana rakennus- ja siivous- ja ravintola-alan yrityksissä.

Tiedot rikollisjärjestöjen toiminnasta ovat huolestuttavia. Sisäministeriö kertoo, että Suomessa on noin 80 järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää ryhmää ja niihin kuuluu noin tuhat jäsentä. Rikollisryhmien määrä on kasvanut viime vuosina.

Rikolliset moottoripyöräjengit eli niin sanotut liivijengit ovat vahvistaneet asemiaan ja levittäytyneet koko Suomeen. Järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolelle asettuneilla jengeillä on alaosastot tai toimintaa kaikilla suurimmilla paikkakunnilla Suomessa.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa riittää haasteita. Rikolliseen järjestöön kuulumista ei ole kriminalisoitu Suomessa eikä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ole omaa erillistä lainsäädäntöä. Järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä tehty rikos voi kuitenkin olla rangaistuksen koventamisperuste.