Kajaanin käräjäoikeuden eläkkeelle jäävä laamanni Petra Nurmela sanoo ihmettelevänsä miksi rikosten uhrien asema saa edelleen niin olemattoman sijan julkisissa oikeusturvakeskusteluissa.
"Vastaajien oikeudet on taattu, mutta ei välttämättä uhrien. Heidän asemansa on todella vaikea, mutta sen kohentaminen ei kiinnosta isommin ketään", Nurmela sanoo.
Kolmenkymmenen vuoden uran käräjätuomarina, pormestarina ja laamannina synnyinkaupungissaan Kajaanissa tehnyt Nurmela patistaa parantamaan myös todistajien asemaa. Hänen mielestään anonyymi, nimetön todistelu tulisi sallia oikeudenkäynneissä.
"Rikollisuus kovenee, järjestäytyy ja kansainvälistyy. Todistajia myös uhkaillaan yhä yleisemmin. Heidän suojaansa täytyy parantaa", Nurmela sanoo.
Valvonta pelaa
On Nurmela huolissaan myös kollegoistaan tuomioistuimissa. Heidän työtaakkansa on lisääntynyt rajusti - ja lisääntyy edelleen, mikäli valtionhallinnon keventämistavoitteet toteutuvat suunnitellusti.
"Tuomioistuimista ollaan viemässä virkoja todella isolla kädellä. Käsittämätöntä, sillä samaan aikaan vaaditaan parempaa laatua, tehokkuutta ja käsittelyaikojen lyhentämistä. Yhtälö on mahdoton, enkä ymmärrä ketä tai mitä nämä suunnitelmat palvelevat", Nurmela sanoo.
Hän arvostelee oikeusministeriötä myös turhasta ja byrokraattisesta valvonnasta.
"Meitä seurataan, valvotaan ja tilastoidaan mitä erilaisimmilla tavoilla. Tunnelma ja todellisuus on hyvin orwellimainen", hän sanoo.
Nurmela sanoo pelkäävänsä että tuomarit ajetaan niin ahtaalle, että he siirtyvät muihin töihin.
"Työuupumus on selvästi lisääntynyt. Tuomarin työ on parhaimmillaan luovaa työtä eikä mitään liukuhihnaa. Hyvin tehty työ takaa sen tärkeimmän: oikeuden toteutumisen", Nurmela sanoo.
Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevón arvosteli taannoin hyvin kärkevästi poliitikkojen sekaantumista tuomioistuinten työhön. Sevón käytti esimerkkeinä entistä oikeusministeriä Johannes Koskista (sd.) ja eduskunnan varapuhemiestä Markku Koskea (kesk.).
Nurmela ei halua nimetä ketään erityisesti, mutta itse asian hän myöntää ongelmaksi.
"Tuomioistuinten riippumattomuus on kaiken perusta, ja jos se murenee, murenee koko järjestelmä", Petra Nurmela korostaa.
Sevón on jättämässä virkansa vuoden vaihteessa. Hänellä olisi ollut mahdollisuus jatkaa, mutta hän ei käyttänyt tätä mahdollisuutta. Myös Nurmela olisi voinut jatkaa laamannina, mutta hän päätti toisin. Hän myöntää että päätöksen taustalla on myös protestia.
"En halua olla mukana kurjistamassa tätä järjestelmää", hän sanoo.
Nurmela arvostelee myös mediaa siitä, että se pyrkii vaikuttamaan tuomioistuimiin. Niin sanottu Kosken poikien tapaus käy hyvästä esimerkistä.
"Siinä toinen osapuoli käytti varsin taitavasti mediaa hyväkseen. Ja media antoi sen tapahtua", Nurmela sanoo.
Itä-Suomi sopii
Hovioikeuspiirien uusjaossa runsas vuosi sitten Kajaanin käräjäoikeutta oltiin siirtämässä Itä-Suomesta Rovaniemen hovioikeuspiiriin. Siirtoa ei tapahtunut, vaan siinä otettiin aikalisä. lopullinen ratkaisu tehtänee ensi syksynä.
Nurmelan mielestä Kajaani kuuluu ja sen on kuuluttava Itä-Suomen hovioikeuspiiriin.
"Identiteettimme täällä Kainuussa on selvästi itäsuomalainen. Rovaniemen kanssa meillä ei ole mitään tekemistä", hän sanoo.
Nurmela perustelee kantaansa myös pitkillä välimatkoilla.
"Rovaniemen hovioikeus istuu jo nyt suurimman osan pääkäsittelyistään muualla kuin Rovaniemellä. Tuskin se haluaa itsekään meitä piiriinsä", Nurmela sanoo.