Ri­kos­taus­taa ky­sy­tään ha­na­kas­ti

Vuoden 2003 alusta voimaan tullut laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä poiki viime vuonna Oikeusturvakeskukselle yli kolme kertaa enemmän hakemuksia kuin oli arvioitu. Alustavasti rikostaustaotettaan pyytäviä arvioitiin ilmaantuvan vuodessa 20 000, kun hakemuksia tulikin 63 428.

Vuoden 2003 alusta voimaan tullut laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä poiki viime vuonna Oikeusturvakeskukselle yli kolme kertaa enemmän hakemuksia kuin oli arvioitu. Alustavasti rikostaustaotettaan pyytäviä arvioitiin ilmaantuvan vuodessa 20 000, kun hakemuksia tulikin 63 428.

Runsaat 60 000 hakemusta on paljon isompi määrä kuin ennakoitiin, vahvistaa Oikeusturvakeskuksen rekisteriyksikön apulaisjohtaja Tauno Aalto. Tosin arvio 20 000 hakemuksesta oli jo etukäteen maltillinen, sillä yksityistä sektoria ei otettu siinä huomioon, loiventaa Aalto.



Selvityksen saa
viikon sisällä


Ainakaan tässä vaiheessa Oikeusturvakeskuksella ei ole tietoa, miten hakemukset jakaantuvat yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Hakijoiden kirjaus vaatisi liian ison työn jo nyt kiireiselle henkilökunnalle, selittää Aalto.

"Sellainen näppituntuma kuitenkin on, että se, mikä on erityisesti nostanut hakemusten lukumäärää, on koulujen iltapäivätoiminta sekä koulujen ja muidenkin tahojen määräaikaiset työ- ja virkasuhteet."

Samaan viittaisi myös hakemuksien jakauma kuukausittain. Kun viime tammikuussa hakemuksia tuli runsaat 6 300 ja joulukuussa lähes 3 300, elokuun hakemussaldo oli lähes 11 840. Toimitusaikaa hakemuksille on luvattu viikko.

"Eli koulujen alkaminen on se ylivoimainen sesonki. Esimerkiksi elokuussa pidimme päivän, jolloin lähes kaikki talon 55 työntekijää irrotettiin tekemään rikostaustaotteita. Vuoden mittaan on käytetty monenlaista keinoa, jotta selvitään. Saimme tätä varten kaksi virkaa, mutta tarvetta olisi vähintään vielä kahdelle työntekijälle lisää."

Tauno Aalto ei usko, että hakemusten määrä ainakaan kasvaa tänä vuonna, pikemminkin hän odottaa määrän vähenevän. Ainakaan kuluvan tammikuun alku ei näytä olevan merkittävä piikki.

"Veikkaan, että yksi syy viime vuoden hakemusten suureen määrään oli sekin, että alkuinnostuksessa rikostaustaotteita on saatettu kysyä sellaisissakin tilanteissa, joissa niitä ei olisi tarvittu. Esimerkiksi rikostaustan selvittämismenettelyhän ei periaatteessa koske vanhoja työntekijöitä."

Neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta toteaa, ettei rikostaustan selvittämislaki ole aiheuttanut ainakaan kuntakentällä erikoisempaa hämminkiä. Esimerkiksi Helsingin kaupungista tulleiden tietojen mukaan mitään erityisiä ongelmia ei näytä olevan.



Työpaikan menetys harvinaista


Neuvottelupäällikkö Parikka olettaa, että lailla onkin ennaltaehkäisevä vaikutus. Toisin sanoen ne, joilla merkintöjä rikosrekisterissä on, eivät ole hakeneetkaan sellaista työpaikkaa, jossa rikostaustaote täytyy esittää.

"Tietystikään ei voida absoluuttisesti sanoa, että lailla vaara on eliminoitu. Aina voi olla ihmisiä, jotka eivät ole jääneet kiinni ja saaneet teoistaan merkintää rikosrekisteriin", Parikka miettii.

"Marginaalisesti on ollut tapauksia, joissa on kunnista on soitettu meille ja on jouduttu miettimään jotain merkintää. Viime kädessä hakijan soveltuvuus jää kuitenkin aina työnantajan harkintaan. Tosin aika varovasti muutenkin valitaan lasten kanssa työskenteleviä", Parikka sanoo.

Oulun kaupungin henkilöstöjohtajan Unto Lehtosen korviin ei ole kantautunut ainuttakaan tapausta, jossa kaupungin työpaikka olisi evätty rikosrekisterimerkinnän takia.

Samaa kertoo opetuspuolelta vuosi sitten kaupungin palvelusuhdepäälliköksi siirtynyt Jyrki Ojala.

Myös Ojala uskoo lailla olevan ennen muuta ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä jo hakuilmoituksissa mainitaan, että tehtävään valitun on esitettävä rikostaustaote.

Ilmoita asiavirheestä