Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajan Tuija Braxin (vihr.) mukaan Euroopan unionissa ollaan siirtymässä vahvasti liittovaltion suuntaan, mikäli poliisi- ja rikosoikeudellisista asioista päätetään jatkossa määräenemmistöpäätöksin.
Asia on esillä tänään keskiviikkona Tampereella alkavassa EU:n oikeus- ja sisäministereiden epävirallisessa kokouksessa.
Brax pelkää, että kansalliselle kriminaalipolitiikalle ei jää riittävää liikkumatilaa, mikäli päätöksentekoa uudistetaan Euroopan komission esityksen mukaisesti.
Braxin mukaan muutos saattaisi johtaa rangaistusasteikkojen ja rangaistusten mittaamisperusteiden yhdenmukaistamiseen EU:ssa. Hän muistuttaa, että Pohjoismaissa on lievemmät rangaistukset kuin eteläisen Euroopan maissa.
Jokaiselle EU-maalle
oikeus hätäjarruun
EU:ssa on pohdittu, että voisiko ministerineuvostossa oikeus- ja sisäasioissa vähemmistöön jäävä jäsenvaltio viedä asian Eurooppa-neuvoston ratkaistavaksi, jos se katsoo päätöksen vaarantavan perustavaa laatua olevia kansallisia intressejään.
Brax muistuttaa, että niin sanottu hätäjarrulauseke sisältyy lepäämässä olevaan EU:n perutuslailliseen sopimusluonnokseen.
Suuri valiokunta hyväksyi viime perjantaina lausuman, jossa se antoi tukensa hallituksen toimille päätöksenteon tehostamiseksi oikeus- ja sisäasioissa.
Brax harmittelee, että eduskunnan suuri valiokunta lievensi asiassa lakivaliokunnan linjausta.
Lakivaliokunnan mukaan rikosoikeuden alalla annettavien säädösten on sallittava riittävä liikkumavara kansalliselle kriminaalipolitiikalle. Suuri valiokunta myönsi ympäripyöreässä lausumassaan lakivaliokunnan huolen, muttei kirjannut sitä yhtä selkeästi lopulliseen lausumaan.
Lakivaliokunta keskustelee aiheesta hallituksen ja alan asiantuntijoiden kanssa ensi viikolla.
Suomalainenkin voi
joutua hakemaan turvaa
Ihmisoikeudet ovat Braxin mielestä jääneet Suomen EU-puheenjohtajakaudella taka-alalle.
"Pääviesti on, että rajat on laitettava kiinni ja viidennessä sivulauseessa todetaan, että ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia pitää kunnioittaa."
Brax yhtyy Amnestyn näkemykseen, että Kanariansaarten siirtolaisongelmalla ei ole mitään tekemistä turvapaikkapolitiikan kanssa.
Hän viittaa Punaisen ristin arvioon, että afrikkalaisista siirtolaisista suuri joukko täyttää aidot pakolaiskriteerit. "Heitä kohdellaan laumana ja poliittisena ongelmana."
Brax miettii, mitä tapahtuu Suomessa, mikäli itärajan takana olevissa ydinvoimaloissa tapahtuu onnettomuus.
"Pahoilla tuulilla ympäristöuhka voi olla ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa Suomessa hyvinkin realistista. Kun puhutaan ihmisten hädänalaisesta tilanteesta, se voi kohdistua seuraavan 50 vuoden aikana Suomeenkin, jolloin meidän lapset ja lapsenlapset joutuvat etsimään turvaa."
EU tarvitsee oman
ihmisoikeusinstituutin
Brax harmittelee, että EU:n ihmisoikeusinstituutin perustaminen Wieniin on hidastunut. "Vaarana on, että instituutin mandaatti vesittyy selvityslaitokseksi, joka kirjoittaa hyviä ja kivoja papereita.
Braxin toiveissa on, että ihmisoikeusinstituutti voisi komission kautta aloittaa oikeusprosesseja jäsenvaltioita kohtaan ihmisoikeusloukkauksissa.
"Emme voi EU:ssa ummistaa silmiä, että meillä on sisäisiä ongelmia. EY-tuomioistuimelta puuttuu mekanismi, jolla se valvoisi ihmisoikeusasioiden toteutumista jäsenvaltioissa."
Braxin mielestä instituutti ei kilpailisi Euroopan neuvoston kanssa, joka tosiasiassa joutuu keskittymään EU:n ulkopuolisten maiden demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiin.