Rikosten selvittäminen Suomen ja Venäjän rajan yli ei suju ongelmitta. Vaikeudet johtuvat oikeusjärjestelmien erilaisuudesta ja mitä ilmeisemmin poliittisesta tahdosta.
-- Yhteistyö on toiminut paremminkin. Vielä 1990-luvulla asiat hoituivat. Sopimukset asioiden hoidosta ovat kunnossa, mutta poliittista tahtoa puuttuu, toteaa professori Matti Tolvanen Joensuun yliopistosta.
Tolvanen esitteli tiistaina juuri julkaistua Rikosoikeudenkäynti, oikeusapu ja rikosvastuu Suomessa ja Venäjällä -artikkelisarjaa. Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen uraa uurtava julkaisu on ilmestynyt myös venäjänkielisenä. Tolvanen on yksi artikkelikokoelman kirjoittajista.
-- Uskoisin, että tapaus Litvinenko on vaikuttanut, koska käänne huonompaan tapahtui juuri sen jälkeen,16 vuotta syyttäjänä toiminut Tolvanen sanoo. Hän näkee kokemuksensa kautta, että yleispoliittinen tilanne, Suomen ja Venäjän puutullikiistat, heijastuvat myös viranomaisyhteistyöhön rikosasioissa.
-- Jotain kummallista tässä on takana, koska monet viranomaiset ovat halukkaita yhteistyöhön, mutta käytännössä asiat eivät toimi. On ilmennyt myös viivyttelyä jo myönnetyssä virka-avussa. Esimerkiksi joku takavarikko on pantu toimeen vasta sen jälkeen, kun asia on jo käsitelty suomalaisessa oikeudessa.
Vaikeudet rikosten selvittämisessä johtuvat usein myös siitä, etteivät naapurimaat tunne toistensa oikeusjärjestelmiä. Venäjällä ei ole saatavilla Suomen rikosoikeutta käsittelevää kirjallisuutta.
Oleellisimmat erot oikeusjärjestelmissä tulevat vastaan liikennerikoksissa. Venäjän lainsäädännössä liikennesääntöjen rikkominen on rikosoikeudellisesti rangaistavaa vain silloin kuin siitä aiheutuu vakava vahinko. Muussa tapauksessa liikennerikkomus on hallinnollinen rikos.
Myös toimintatavoissa on suuria käytännön eroja. Venäjällä voi syylliseksi epäiltyä kuulla todistajana, mikä ei taas ole Suomessa lain mukaan mahdollista. Joskus epäiltyjä kuullaan rajalla, joka on aika erikoista.
-- Jostain syystä venäläiset eivät suostu kuulemaan kansalaisiaan epäiltyinä vaan kuulevat todistajina, jolloin lausunto ei ole kelvollinen Suomen tuomioistuimessa, Tolvanen toteaa.
-- Yhteistyön edistäminen jatkuu. Vireillä on tuomioistuinten yhteistyön käynnistäminen. Tarkoitus on saada tuomarit rajan molemmin puolin saman pöydän ääreen. Toivotaan, että ulkoministerit ovat suopeita, Tolvanen sanoo.