Sonera pyrkii korjaamaan imagoaan tarjoamalla korvauksia teleurkinnan kohteeksi joutuneille. Näin uskoo rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.
Utriainen arvelee, että Sonera haluaa selvitä oikeusprosessista mahdollisimman pienin kolhuin: jos yhtiö alkaisi venkoilla vahingonkorvauksista eroon juridisin kikoin, se saisi vain lisää huonoa mainosta. Korvausten maksaminen etukäteen olisi myös taloudellisesti edullisin ratkaisu.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Sonera aikoo tarjota korvauksia noin sadalle yhtiön teleurkinnan kohteeksi joutuneelle. Korvausten yläraja olisi noin 600-800 euroa henkilöltä. Yhtiö yrittää sopia korvauksista urkinnan kohteiden kanssa ennen kuin asiaa käsitellään tuomioistuimessa.
Vahingonkorvauksista sopiminen ei pääsääntöisesti vaikuta itse rikosasian käsittelyyn. Vaikka perjantaina syyteharkintaan menneessä urkintahaarassa ei nostettaisi syytteitä, urkinnan kohteet voisivat silti nostaa vahingonkorvausvaatimuksen siviilikanteena.
"Voidaan katsoa, että kyseessä ei ollut rikos mutta todeta kuitenkin, että toiminnasta on aiheutunut asianomistajille vahinkoa", Utriainen selvittää.
Yleisellä tasolla on mahdollista, että vahingonkorvausten maksamisella ennen oikeusprosessia saattaa olla rangaistusta lieventävä vaikutus. Korvaussopimus ja sovitteluhalu voidaan ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä.
"Jos syytetty on halukas korvaamaan vahingon, hänestä muodostuu aiempaa parempi kuva", Utriainen toteaa. Hän kuitenkin korostaa, että on myös rikoksia, joista rahalla ei voi selvitä. Tällaisia ovat hänen mielestään esimerkiksi törkeät väkivaltarikokset.
Teleurkinnasta epäillään Soneran entisiä johtajia. Mahdollisesta syytteestä riippuu, mikä yhtiön asema asiassa on. Periaatteessa olisi mahdollista vaatia yhtiötä maksamaan yhteisösakkoa.