Oululla on kyseenalainen kunnia johtaa tilastoja kaupunkina, jossa omaisuusrikoksia selvitetään vähiten. Erityinen riesa ovat pienen mittakaavan rikokset. Yksi selitys tilanteeseen on täyttämättä olleissa poliisin viroissa, mutta kaupunkiin on selvästi pesiytynyt jonkinasteinen rikollinen alakulttuuri.
Tämän vuoden alkupuoliskolla ryöstöt ovat enenneet jo ennestään korkeista luvuista 25 prosenttia ja näpistykset noin 14 prosenttia - ja on arvioitu, että yritykset ilmoittavat poliisille vain joka kymmenennen näpistyksen.
Tähän on korkea aika puuttua tehokkaasti. Tilanne on yksinkertaisesti jo päässyt liian pahaksi. Oulu on kasvava kaupunki, jossa on omat ongelmansa, mutta niiden ratkaisemisen ei pitäisi olla sen ylivoimaisempaa kuin muuallakaan. Ei ainakaan ole mitään ilmeistä syytä, miksi juuri Oulun pitäisi olla omaisuusrikollisuudessa maan synkin kaupunki.
Nyt kaupungissa on aloitettu omaisuusrikollisuutta vastaan "ristiretki", jossa ovat mukana poliisi, kuntien sosiaali- ja kouluviranomaiset ja kauppakamari. Tavoite on muutamassa vuodessa vähentää varkauksia ja näpistyksiä huomattavasti ja ylipäätään kohentaa turvallisuutta.
Liikemurtojen määrä on jo saatu tuntuvasti laskemaan yksin sillä, että vakuutusyhtiöt ovat alkaneet vaatia yrityksiltä entistä parempia murtosuojauksia. Tilastot tosin viittaavat siihen, että laittoman saaliin etsijät ovat tämän jälkeen vain siirtyneet muille apajille.
Yritysten ja kotienkin murtosuojauksen parantaminen on paikallaan, mutta se on puuttumista vasta seurauksiin, ei syihin. Oulun kihlakunnan poliisilaitos suunnittelee uutta ryhmää, joka puuttuisi mahdollisimman lyhyellä viiveellä varkaus- ja huumerikollisiin. Se on askel oikeaan suuntaan, sillä nopean reagoinnin kautta päästään kiinni myös niihin tilanteisiin, jotka aiheuttavat rikollisuutta.
Maaherra Eino Siuruainen muistuttaa, että Oulun läänissä on jopa viisituhatta nuorta työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella. Oulun seudulla on ehkä liikaakin keskitytty rakentamaan talouden menestystarinoita muistamatta, että aivan liian suuri osa nuorista putoaa kokonaan kehityksen kelkasta. Ongelmat eivät katoa uskottelemalla, ettei niitä ole. Eivät huumeetkaan katoa katukuvasta vain kauhistelemalla niiden käyttöä.
Kasvavaa rikollisuutta ei torjuta vain lisäämällä suojauksia ja poliisin resursseja. Oulun seudulla otetaan oikeita askeleita sitouttamalla sosiaaliviranomaiset ja koulut mukaan. Samalla on hyvä muistaa, että sosiaalityön resurssit ovat rikollisuuden ehkäisyssä vähintään yhtä tärkeitä kuin poliisin voimavarat.
paakirjoitus@kaleva.fi