Suurlähettiläs Alpo Rusiin kohdistuvat vakoiluepäilyt tulivat kaikkien tietoon 10. syyskuuta 2002, kun Yleisradion televisiouutiset kertoi niistä. Suojelupoliisi epäili Rusia vakoilusta Stasin eli entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun hyväksi.
Huhumylly Rusin ympärillä oli kuitenkin alkanut jo aiemmin. Keskustan silloinen puheenjohtaja Esko Aho sekä puoluesihteeri Eero Lankia olivat Lankian mukaan saaneet asiasta vihiä vapun tienoilla samana vuonna.
Rusi oli tuolloin lähdössä politiikkaan. Toukokuun lopulla hän oli ilmoittanut pyrkivänsä keskustan ehdokkaaksi seuraavan kevään eduskuntavaaleissa. Pian sen jälkeen kun vakoiluepäilyt tulivat julki syyskuussa, Rusi ilmoitti luopuvansa ehdokkuudestaan. Hän kiisti yksiselitteisesti kaikki vakoilusyytökset.
Epäilyt Stasin lukuun vakoilusta murenivat seuraavana vuonna alkukesästä. Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski jätti syytteet nostamatta, koska todisteita ei ollut.
Rusi haastoi heinäkuussa 2006 Suomen valtion oikeuteen, koska koki laajan julkisuuden aiheuttaneen hänelle muun muassa henkisiä kärsimyksiä. Rusi vaati valtiolta puolta miljoonaa euroa maineensa lokaamisesta.
Helsingin käräjäoikeus katsoi marraskuussa 2007, että oli tapahtunut tietovuoto ja perusoikeusloukkaus. Se tuomitsi valtion maksamaan Rusille 70 000 euron korvaukset, joista 50 000 oli henkisestä kärsimyksestä. Hovioikeus alensi korvausta henkisestä kärsimyksestä 20 000 euroon.
Oikeuden mukaan tieto rikosepäilyistä oli alun perin lähtöisin Suposta. Se ei kuitenkaan saanut selville, kuka tiedon julkisuuteen vuoti.