Kuten tiedämme, tai olemme viime aikoina oppineet, jotkin asiat ovat rikoksia, toiset eivät. Lisäksi jotkin rikokset ovat suurempia kuin toiset, jotka ovat pienempiä.
Otetaanpa esimerkiksi kuvitteellinen rikosseuraamusasiakas Leonid Gabriel von Döbelnstjerna af Fouga-Maghister (nimi muutettu neljästi). Hän istui Konnunpelson rikosseuraamukselassa elinkautista rikosseuraamustaan kolmesta vastentahtoisesta hengenriistosta, jotka hän teki 1980-luvulla ollessaan täysissä järjissään, kuten mielentilatutkimuksessa todettiin. Kakusta on kulunut jo 14 vuotta, ja koska Leonid Gabriel von Döbelnstjerna af Fouga-Maghister ei ole koko sinä aikana varsinaisesti riistänyt kenenkään henkeä, ainakaan vastentahtoisesti, hänen on tietysti aika päästä lomalle, jotta hän osaisi aikanaan sopeutua siviilielämään.
Kuinka ollakaan, Leonid Gabriel von Döbelnstjerna af Fouga-Maghisterin kello pysähtyy loman aikana, joten hän ei lainkaan huomaa loman päättymistä ja jää siis palaamatta Konnunpelsolle. Suomen laki toki ymmärtää moisen inhimillisen vahingon, joten se ei tietysti voi olla rangaistava teko. Asiasta ei myöskään ole mitään tarvetta tiedottaa minnekään - eihän muidenkaan viattomien ihmisten liikkumisista tiedoteta.
Tästä huolimatta käynnistetään syyttömän miehen etsinnät kissojen ja koirien kanssa hänen palauttamisekseen Konnunpelsolle. Aikanaan asiakas saadaankin kiinni Ruotsin puolelta ja hänet aiotaan siirtää takaisin suomalaisen rikosseuraamusviraston organisaatioon.
Mutta mitäpä tapahtuukaan! Kun kaikki vaihtoehdot käydään läpi, havaitaan ettei Leonid Gabriel von Döbelnstjerna af Fouga-Maghister ole syyllistynyt mihinkään mistä häntä voitaisiin syyttää. Loman loppumisen unohtaminen ei ole sellainen teko, eivät myöskään neljä ajoneuvon luvatonta käyttöönottoa eivätkä muutamat epähuomiossa sattuneet liikennerikkomukset. Koska pidätys on kaiken lisäksi tapahtunut Ruotsissa, eikä Suomesta ole kuulunut luovutuspyyntöä (miksipä olisi, kun rikosta ei ole tapahtunut), asiakas päästetään vapaalle jalalle.
Kaikeksi onneksi Leonid Gabriel von Döbelnstjerna af Fouga-Maghister sattuu seuraavana yönä törmäämään joukkoon ihmisiä, jotka yrittävät estää ajoneuvon käyttöönoton. Niinpä hän riistää kyseisen joukon hengen. Käräjäoikeudessa onnistutaan osoittamaan todennäköisin syin, että on syytä epäillä ainakin osan hengenriistoista olleen vastentahtoisia. Uusien mielentilatutkimusten jälkeen Leonid Gabriel von Döbelnstjerna af Fouga-Maghister passitetaan takaisin rangaistusseuraamusviraston asiakkaaksi, mikä lienee kaikille osapuolille suotuisa ratkaisu.
Kuten sanottu, tämä tapaus on täysin kuvitteellinen, eikä sellaista tapahdu tosielämässä. Siitä huolimatta tarinan opetus on se, että pitkän päälle rikos ei kannata.
Kolumni