Ammuskeluvälikohtaus poliisien ja kahden palkkamurhaajan välillä. Tuloksena kuollut poliisietsiväveteraani ja palkkamurhaaja sekä kaksi haavoittunutta poliisia, jotka eivät käyttäneet luotiliivejä.
Tapahtumapaikkana voisi hyvin olla Yhdysvallat tai esimerkiksi Kolumbia, mutta ei. Ammuskeluvälikohtaus tapahtui päiväsaikaan Madridin keskustassa 12.elokuuta.
Ammuskelussa kuollut kolumbialainen palkkamurhaaja oli tappanut ecuadorilaisen tarjoilijan muutamia päiviä aikaisemmin Madridissa ja hän oli osallistunut myös muihin väkivaltarikoksiin.
Edellinen kuolonuhreja aiheuttanut ammuskeluvälikohtaus tapahtui pääkaupungissa vain muutamia päiviä aikaisemmin 4.elokuuta.
Madridissa on kuollut väkivallan uhrina tänä vuonna 45 ihmistä ja heistä yhdeksän nyt kesäkuukausina. Erityisesti kolumbialaisia on väkivaltaisesti kuollut jo viisi pääkaupunkiseudulla tänä vuonna, kun koko viime vuoden aikana kuolleiden kolumbialaisten määrä oli 20.
Kaikkiaan Madridissa kuoli väkivallan uhrina 96 ihmistä vuonna 2001.Madridin pääkaupunkiseudulla asuu noin viisi miljoonaa ihmistä, eikä väkivaltarikosten määrä ole siellä vielä niin korkealla tasolla kuin esimerkiksi muissa Euroopan suurkaupungeissa kuten Pariisissa tai Lontoossa. Näissä kaupungeissa kuolee väkivallan uhrina vuosittain noin 150-160 ihmistä.
Kuitenkin Madridissa ja myös muualla Espanjassa ollaan huolissaan turvattomuuden lisääntymisestä rikollisuuden kasvaessa.
Viime vuonna kaikenlainen rikollisuus lisääntyi maassa peräti kymmenellä prosentilla. Tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana kasvua rikollisuusluvuissa oli vastaavasti yli viisi prosenttia.
Väkivaltarikollisuuden luonne on myös muuttunut. Nykyisin Espanjassa toimii useita Etelä-Amerikasta ja Itä-Euroopasta saapuneita rikollismafioita. Organisaatioilla on paljon aseita, joita ne myös tarvittaessa sumeilematta käyttävät.
Ruuhkaa Espanjan vankiloissa
Madridissa keskustelu poliisien lisäämisestä on jo jatkunut useita kuukausia. Poliisien kahden ammattiyhdistyksen mukaan pelkästään pääkaupunkiin tarvittaisiin 4.000 poliisia lisää.
Viimeisten seitsemän vuoden aikana kansallisen poliisin (esp. Policia nacional) agenttien määrä onkin vähentynyt Madridissa 25 prosentilla, noin 6.500 poliisista 4.900 poliisiin.
José Maria Aznarin heinäkuussa julkistaman kansalaisten turvallisuuden lisäämisohjelman mukaan poliisivahvuutta on tarkoitus lisätä 4.200, mutta luku koskee koko Espanjan aluetta. Aznarin hallitus on myös vedonnut siihen, että kansallisen poliisin ja Kansalliskaartin (esp. La Guardia Civil) agenttien määrän vähentyessä, kunnallisten ja autonomisten poliisien, joita on toiminnassa erityisesti Baskimaassa, Kataloniassa sekä Navarrassa, on kasvanut.
Espanjan kasvaneet rikollisluvut näkyvät myös maan vankiloissa. Ne ovat täyttyneet äärimmilleen. Vankiluku ylitti 50.000 viime toukokuussa.
Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana vankien määrä Espanjan vankiloissa kasvoi yhtä paljon kuin koko viime vuoden aikana. Kasvanut on erityisesti sellaisten rikostentekijöiden määrä, jotka odottavat tutkintovankeudessa oikeudenkäyntiä.
Hallitus tietää vastauksen
José Maria Aznarin johtaman Espanjan oikeistohallituksen ja sosialistiopposition (PSOE) välillä on tämän vuoden aikana käyty kissanhännänvetoa siitä, mistä kasvaneet rikollisuusluvut johtuvat.
Aznarin hallitus on tuonut esille erityisesti lisääntyneen laittoman siirtolaisuuden, joka on sen mukaan rikollislukujen kasvun takana.
Esimerkiksi Madridissa on tutkittu määrätyn kuukauden aikana pidätettyjen määrää. Tulokset kertovat, että pidätetyistä noin 60 prosenttia on ulkomaalaisia. Selvitykset eivät kuitenkaan kerro sitä, onko määrätty ulkomaalainen pidätetty rikoksen takia vaiko "ulkomaalaisuutensa" takia, jos hän sattuu olemaan laiton siirtolainen. Vastaavasti pääkaupunkiseudun eri vankiloissa on tällä hetkellä yhteensä noin 7.000 vankia, joista 40 prosenttia on ulkomaalaisia.
Espanjan sosialistiopposition mukaan rikollisuuden kasvuun on laittoman siirtolaisuuden sijasta tärkeänä syynä taas poliisien ja kansalliskaartilaisen määrän vähentyminen viime vuosina. Sosialistien mukaan Aznarin hallituksen tiukka talouspolitiikka on johtanut kansalliset poliisit ja kansalliskaartilaiset myös syvään palkkakuoppaan.