Helsinkiläisessä yökerhossa sunnuntain vastaisena yönä sattunut ampumistapaus ei ole ainutlaatuinen suomalaisessa rikoshistoriassa.
Tietojen mukaan ampumisia edelsi kahden miesjoukon välinen sanaharkka. Se päättyi puoleenkymmeneen laukaukseen, joista yksi henkilö loukkaantui vakavasti, toinen lievemmin.
Tavallista enemmän huolta aiheuttavaksi tapahtuman tekee kuitenkin se, että sen taustalla näyttävät vilahtelevan jälleen järjestäytyneen rikollisuuden merkit. Helsingin Sanomien tietojen mukaan yökerhon järjestyksenvalvojilla olisi yhteyksiä rikollisiin moottoripyöräjengeihin.
Tämä yhteys olisi näkynyt muun muassa ovimiesten tavassa hoitaa tehtäviään. Esimerkiksi väkivaltaa ja liian päihtyneille myyntiä olisi katsottu läpi sormien.
Tiedot tapauksen taustoista todennäköisesti tarkentuvat, mutta tämänhetkiset arviot tukevat uhkakuvaa, josta poliisi on varoittanut jo pitkään: rikollisjengit hakevat laillista suojaa rikolliselle toiminnalle. Ovimiesbisnekseen meno on tässä yksi tie.
Rikollista toimintaa harjoittavat moottoripyöräjengit ovat Suomessa hankkineet jalansijaa jo yllättävän laajasti eri puolilla maata. Se, kuinka laajaksi toiminta pääsee leviämään, ei kuitenkaan ole kiinni vain jengiläisten häikäilemättömyydestä. Kyse on myös siitä, annetaanko jengeille tilaa ja mahdollisuuksia levittäytyä.
Rikollisjärjestöjen palveluita muun muassa velkojen perinnässä käytetään siellä täällä yrityselämässä, muun muassa rakennusalalla.
Vaikka perintä tapahtuisikin lain puitteissa, väkivaltaa käyttämättä tai sillä uhkaamatta, samalla tällaisia perintäteitä käyttävät yrittäjät tukevat myös sitä toimintaa, jota jengit harjoittavat lain rajojen ulkopuolella.