Pakenevan rikollisen kiinnioton riskit pienenevät. Eduskunnan lakivaliokunta esittää tiistaina valmistuneessa mietinnössään pakkokeinolakiin muutosta, jonka mukaan kansalaiset voivat käyttää voimakeinoja myös pakenevan rikollisen kiinniotossa. Hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan tarpeellisia ja puolustettavia voimakeinoja olisi saanut käyttää vain kiinniotettavan tehdessä vastarintaa.
Muutos hyväksyttiin kokoomuksen Petri Salon aloitteen pohjalta. Aloitteen allekirjoitti kaikkiaan 113 kansanedustajaa. Sen pontimena oli vuonna 2000 Pohjanmaalla sattunut tapaus, jossa varoituslaukauksia ampunut huoltamoyrittäjä joutui maksamaan kiinniottamilleen murtomiehille korvauksia henkisistä kärsimyksistä.
Pakenemista ei ole pidetty aiemmin vastarintana, eivätkä voimakeinot ole olleet sallittuja pakenemisen estämiseksi jokamiehen kiinniotto-oikeuden perusteella. Lakivaliokunnan mielestä voimakeinojen on kuitenkin oltava tässä tapauksessa lievempiä kuin hyökkäystä tai vastarintaa torjuttaessa.
Lakiesityksen uudelleen muotoillun pykälän mukaan voimakeinojen on oltava kokonaisuutena arvioiden puolustettavia, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin.
Arvioinnissa on myös merkitystä sillä, onko rikoksesta epäilty kiinniotettava tunnistettu. Silloin tulee turvautua pääsääntöisesti viranomaisten apuun.
Pakkokeinolain muuttaminen liittyy mittavaan rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lakipakettiin. Yli 320-sivuinen esitys määrittelee mm. rikosoikeudellisen vastuun edellytykset, vastuuvapausperusteet sekä rikoksen yritystä ja siihen osallistumista koskevat säännökset. Se korvaa aukollisia ja vanhentuneita rikoslain kohtia, joista osa on peräisin vuodelta 1889.
Uudistuksella ei pyritä vaikuttamaan rangaistusten yleiseen tasoon, mutta sen toivotaan antavan nykyistä paremmat edellytykset yhdenmukaiselle oikeuskäytännölle tuomioistuimissa.
Rikoslain nykyinen jaottelu syyntakeisiin, alentuneesti syyntakeisiin ja syyntakeettomiin säilytetään. Alentuneesti syyntakeettomille voidaan jatkossa tuomita enimmäisrangaistus. Nykyisin sitä alennetaan automaattisesti tällaisissa tapauksissa neljänneksellä.
Teon motiivi otetaan uudessa laissa huomioon rangaistuksen laatua ja pituutta määriteltäessä. Koventamisperusteena voi olla mm. rasismi.
Jo lain valmisteluvaiheessa käytiin keskustelua rikosoikeudellisen vastuun alaikärajasta, jota on vaadittu alennettavaksi nykyisestä 15 vuodesta. Hallitus ja lakivaliokunta eivät esitä siihen muutosta, mutta asia voi tulla vielä myöhemmin jossain muodossa esille täysistuntokäsittelyssä.