Eduskunta aloitti keskiviikkona mittavan rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan esityksen käsittelyn.
Lakivaliokuntaan lähetetty yli 320-sivuinen esitys määrittelee mm. rikosoikeudellisen vastuun edellytykset, vastuuvapausperusteet sekä yritystä ja osallistumista koskevat säännökset. Se korvaa nykyiset aukolliset ja osittain vanhentunet lainkohdat.
Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) mukaan uudistuksella ei pyritä vaikuttamaan rangaistusten yleiseen tasoon, mutta sen toivotaan antavan nykyistä paremmat edellytykset yhdenmukaiselle oikeuskäytännölle maan tuomioistuimissa.
Lakiesityksessä määritellään, millä edellytyksillä henkilö voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen ja millä edellytyksillä hän voi vapautua siitä. Rangaistusvastuu edellyttää jatkossakin tahallisuutta tai tuottamusta. Uutta on se, että tahallisuudelle on kehitetty määritelmä lakiin.
Rikoslain nykyinen jaottelu syyntakeisiin, niin sanotusti alentuneesti syyntakeisiin ja syyntakeettomiin säilytetään. Myös rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja säilyy 15 vuodessa, vaikka asiasta on viime aikoina paljon keskusteltu.
Alentuneesti syyntakeettomille voidaan jatkossa tuomita enimmäisrangaistus, kuten elinkautinen murhasta. Nykyisin enimmäisrangaistus alenee automaattisesti tällaisissa tapauksissa neljänneksellä.
Toisin kuin nykyisin, teon motiivi otetaan huomioon rangaistuksen laatua ja pituutta määriteltäessä. Koventamisperusteeksi tulee mm. rasismi.
Eniten huomiota herättivät eduskunnan keskiviikkona käymässä keskustelussa oikeus anastetun omaisuuden takaisinottoon ja rikoksentekijän kiinniotossa sallitut voimakeinot.
Paljon julkisuutta on saanut vuonna 1999 Pohjanmaalla sattunut tapaus, jossa huoltoasemalle murtauduttiin lyhyen ajan sisällä 17 kertaa. Viimeisellä kerralla huoltamoyrittäjä yritti itse ottaa pakenevat murtomiehet kiinni henkilöautolla.
Yrittäjän katsottiin syyllistyneen liikenteen vaarantamiseen ja pakottamiseen. Hän joutui maksamaan pakoautossa olleelle murtovarkaalle korvauksia henkisistä kärsimyksestä, koska oli ampunut tilanteessa varoituslaukauksia.
Pakkokeinolain muuttamisesta tehtiin tämän tapauksen pohjalta eduskunnassa lakialoite. Kokoomuksen Petri Salon aloitteen allekirjoitti kaikkiaan 113 kansanedustajaa.
Nyt annetussa esityksessä aloite toteutuu. Muutosesityksen mukaan kiinniottajalla on lupa käyttää vastarintaa tekevään rikoksentekijään voimakeinoja, ”joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin”.
Pakkokeinolakiin on tulossa myös uusi itseapua koskeva pykälä. Omaisuuden takaisinottaminen rikolliselta on oikeutettua tietyin edellytyksin. Pääsääntönä on kuitenkin turvautuminen viranomaisen apuun.
Keskustelussa epäiltiin, ettei laaja esitys ehdi ruuhkautuneesta lakivaliokunnasta täysistuntokäsittelyyn kuluvan vaalikauden aikana.
Valiokunnan työtaakan helpottamiseksi on kaavailtu mm. väliaikaisen toisen valiokunnan asettamista käsittelemään oikeusministeriöstä tulevia esityksiä. Ongelmana on kuitenkin se, että uuteen elimeen olisi vaikea irrottaa jäseniä muista valiokunnista.
