"Lähtökohtana oli rikos ja rakastuminen. Halusin kuvata epätodennäköistä rakkaussuhdetta."
Kari Hotakaisen, 49, romaani Huolimattomat kertoo rikoskomisario Antero Mokan ja rikoksesta epäillyn Leila Korhosen välisestä suhteesta.
Tarinan epätodennäköisyys ei lopulta ollut niin selviö kuin kirjailija oletti: kuulustelija-kuulusteltu-pariskunta on löytynyt jo tosielämästäkin.
"Työhuoneen oven avattuaan kirjailija usein huomaa, että maailmasta löytyy paljon messevämpiä juttuja kuin mielikuvitus pystyy luomaan", Hotakainen naurahtaa.
Raja kulkee oopperalibretossa
Todellisuuden ja fiktion suhdetta pohtii myös Huolimattomien komisario Mokka. Mokka haluaisi kirjoittaa, mutta kirjoittajakurssin opettaja korostaa omien kokemusten merkitystä luomisprosessissa.
Kokemuksia Mokalla taas ei ole. Ei ainakaan naisista.
Suomalaisessa kirjallisuudessa kirjoittajakurssin opettajan roolin otti aikoinaan Erno Paasilinna, joka korosti elämänkokemusten merkityksestä kirjailijalle: on elettävä sellainen elämä, että voi tulla kirjailijaksi.
Hotakainen itse ei ole hokemaa noudattanut - eikä hän liioin ole käynyt kirjoittajakursseilla.
Sen sijaan hän on kirjoittanut. Hän on kirjoittanut paljon ja kaikenlaista: lehtijuttuja, mainostekstejä, runoja, novelleja, romaaneja, näytelmän...
"Mutta oopperalibrettoa ja omaelämäkertaa en kirjoita koskaan."
"En varmasti."
Parikymmentä vuotta Kari Hotakainen oli tyypillinen suomalainen kirjailija, jonka teoksista otettiin muutamien tuhansien kappaleiden painoksia. Vuonna 2002 ilmestyi Juoksuhaudantie.
Teos räjäytti pankin sekä myyntimäärillä että palkinnoilla mitattuna.
"Olisi jälkiviisasta sanoa, että tietäisin, miksi Juoksuhaudantie on suositt u. Eikä sitä tiedä kustantajakaan. Kirjasta otettiin alun perin viiden tuhannen painos."
Hyvin pian ilmestymisensä jälkeen teos löysi kuitenkin vankan lukijakunnan. Yksi syy kirjan suosiolle lienee siinä esiintyvät, tuttuakin tutummat teemat: asunnon hankkiminen, avioeron pelko, yksinäisyys, mielen järkkyminen...
Teoksen oikeudet on tähän mennessä myyty 23 kielelle. Myös Ruotsissa kirjaa on myyty hyvin. Samalla teos on herättänyt Ruotsissa myös runsaasti keskustelua.
"Kirjassa on perheväkivaltaa yhden lyönnin verran. Tämä hätkähdytti ruotsalaiset terapiapiirit", Hotakainen toteaa.
Muiden mielipide vaikuttaa
Uuden kirjan vastaanottoon Hotakainen ei suhtaudu viileän rauhallisesti. Hän lukee kritiikit, odottaa niitä ja tutkii ne tarkoin. Nyt kritiikkejä odottavat myös muut kuin hän itse.
Aina näin ei ole ollut.
Hotakainen muistelee kirjailijauransa alkuaikoja, jolloin hän ja yksi toinen uraansa aloitteleva kirjailija, Jari Tervo, olivat julkaisseet alkusyksystä runokokoelmat.
Kaksikko istui julkistamisviikolla yhdessä iltaa pohtien, mitä kriitikot mahtaisivat sanoa nuorten miesten teoksista. Pettymys oli suuri, kun kukaan ei halunnut sanoa mitään.
"Kritiikki julkaistiin lopulta vappuna. Kyllä siinä ehti suurin jännitys jo laantua."
Lukija on
jumala
Juoksuhaudantien suursuosiosta huolimatta Kari Hotakainen muistuttaa, että elämää oli myös ennen vuotta 2002. Hän on jatkanut kirjoittamista tyylilleen uskollisena.
"Olen aina halunnut kirjoittaa erilaisia kirjoja. Vasta viime aikoina olen alkanut pohtia, että siitäkin voi tulla maneeri", Hotakainen pohtii.
Hotakaisen elämä ei ole suosion myötä muuttunut. Vaikka kutsuja kokkareille tulee enemmän, hän osallistuu niille yhtä harvoin kuin ennenkin. Kirjan perässä matkustaminenkaan ei kirjailijaa syvällisemmin kiinnosta.
"En erityisemmin halua puhua keskinkertaista ruotsia tai keskinkertaista englantia. Olen kuitenkin 49 vuotta puhunut kohtuullisen hyvää suomea."
Keväällä ensi-iltaan tulevalta Oulun kaupunginteatterin Juoksuhaudantieltä kirjailija toivoo taiteellista itsenäisyyttä. Myöskään uuden kirjansa vastaanottoa hän ei halua arvailla.
"Kirjailija voi ainoastaan valita aiheen, josta hän kirjoittaa. Sen jälkeen lukija on jumala."