Ri­kok­sen motiivi voi jat­kos­sa vai­kut­taa ran­gais­tuk­seen

Rasistinen motiivi voi ensi vuoden alusta lähtien olla peruste kovempaan rangaistukseen. Uusien säännösten mukaan teon vaikuttimet otetaan huomioon, kun päätetään rangaistuksen pituudesta ja lajista.

Rasistinen motiivi voi ensi vuoden alusta lähtien olla peruste kovempaan rangaistukseen. Uusien säännösten mukaan teon vaikuttimet otetaan huomioon, kun päätetään rangaistuksen pituudesta ja lajista.

Perusteet lieventää rangaistusta säilyvät pääosin ennallaan. Uutta on se, että uhrin ja tekijän välinen sovinto voi lieventää rangaistusta. Lieventävä tekijä voi olla myös uhrin myötävaikutus rikokseen esimerkiksi provosoimalla.

Lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt arvelee, että provosointikohtaa voidaan soveltaa muun muassa perheväkivaltatapauksissa. Puolison pitkään harjoittama väkivalta on usein taustalla esimerkiksi silloin, kun nainen surmaa miehensä. Näissä tapauksissa laki mahdollistaa miehen pitämisen teon myötävaikuttajana.

Alentuneesti syyntakeisille täysi rangaistus

Rikoslaissa säilyy nykyinen jaottelu syyntakeisiin, alentuneesti syyntakeisiin ja syyntakeettomiin. Uutta on se, että alentuneesti syyntakeisille eli mielentilatutkimuksen perusteella täyttä ymmärrystä vailla oleville voidaan tuomita vuoden alusta lähtien enimmäisrangaistus.

Alentuneesti syyntakeisiin on tähän asti sovellettu sääntöä, jonka mukaan enimmäisrangaistus alenee aina neljänneksellä. Tämän vuoksi heitä ei ole voinut tuomita esimerkiksi murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Syyntakeettomille eli ymmärrystä vailla oleville ei jatkossakaan määrätä rikosoikeudellista rangaistusta. Heidän hoidostaan päättävät lääkintäviranomaiset.

Pakenijan saa ottaa kiinni

Vuoden vaihteessa laajenevat jonkin verran keinot, joita jokamies voi käyttää rikosten tekijöitä vastaan. Uutta on lähinnä se, että pelkkä pakeneminen antaa kiinniottajalle oikeuden voimakeinoihin. Aiemmin niihin on saanut turvautua vain silloin, jos kiinniotettava tekee vastarintaa.

Kiinni voi ottaa pieneenkin rikokseen syyllistyneen näpistelijän. Laki ei suoraan sano, kuinka järeitä keinoja karkurin pysäyttämisessä saa soveltaa. Voimakeinojen on kuitenkin oltava kiinnioton kannalta tarpeellisia.

"Se on yksittäistapauksesta kiinni. Jos vastarinta kiinniottamisenkin jälkeen jatkuu, voi siinä lyöminenkin tulla kyseeseen. Mutta se edellyttää jo jotain todellista vastarintaa kiinniotettavan puolelta", pohdiskelee Lindstedt.

Uusi säännös takaa myös sen, että omaisuuttaan menettänyt voi ottaa omaisuuden takaisin voimakeinoin. Keinojen on tässäkin oltava kokonaisuutena arvioiden puolustettavia. Merkitystä on muun muassa sillä, kuinka arvokkaasta omaisuudesta on kyse ja kuinka todennäköiseltä sen menettäminen vaikuttaa.

Ilmoita asiavirheestä