Liikenneministeriö arvioi, että vuoden vaihteessa voimaan astuvan rikkidirektiivin talousvaikutukset jäävät pelättyä pienemmiksi.
Syynä on se, että suurilla vientiyrityksillä on varustamojen kanssa pitkät sopimukset, jotka ulottuvat jopa 5 vuotta eteenpäin. Samaan aikaan laivateknologia kehittyy niin, että rikkipäästöt minimoituvat muun muassa nesteytettyä maakaasua käyttävien laivojen ansiosta.
– Jotkut vientiyritykset ovat kertoneet, että kuljetusmaksut jopa laskevat vähän, kertoo yksikönpäällikkö Tero Jokilehto liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Esillä olevista vaihtoehdoista rikkipesurit tai rikkipitoisuudeltaan alhaisten öljypohjaisten polttoaineiden käyttö nostavat Liikenteen turvallisuusviraston Trafin laskelmien mukaan kustannuksia 1,1–3,9 prosenttia.
Sen sijaan nesteytetyn maakaasun LNG:n hinta on alhaisempi kuin öljyn. Ensin pitää kuitenkin rakentaa LNG:n tuontiterminaalit. Kaikki uudet laivat rakennetaan todennäköisesti käyttämään LNG:tä, mikä vie aikaa.
Suuri vientiala metsäteollisuus on kuitenkin edelleen sitä mieltä, että rikkidirektiivi nostaa laivakuljetusten kustannuksia merkittävästi.
– Rikkidirektiivi on iso kilpailuhaitta, sanoo Metsäteollisuus ry:n energiajohtaja Jouni Punnonen.
Etujärjestön näkemyksen mukaan valtaosa laivoista joutuu vielä pitkään käyttämään kalliimpaa polttoainetta tai teknologiaa.