Laivojen rikin oksidipäästöjä koskevat määräykset tiukentuvat uuden vuoden alussa. Rikkidirektiiviksi pelkistettyjen määräysten tavoitteena on, että ilmanlaatu etenkin rannikkoseuduilla paranisi, kun saastuttavaa rikkidioksidia taivaanrantaan pöllyttäviä laivoja ei enää saapuisi Itämerelle, eikä Suomen satamiin.
Rikkidirektiivi laskee laivojen polttoaineiden suurimman sallitun rikkipitoisuuden 1,0 prosentista 0,1 prosenttiin. Direktiivi koskee Euroopassa Itämerta, Pohjanmerta sekä Englannin kanaalia. Kaikissa aluksissa tulee 1. tammikuuta alkaen käyttää matalarikkistä polttoainetta tai niissä pitää olla rikinpuhdistusjärjestelmä. Laivoihin voidaan myös tankata vaihtoehtoista polttoainetta, kuten nesteytettyä maakaasua LNG:tä.
Euroopan parlamentti hyväksyi aikoinaan syksyllä 2012 rikkidirektiivin äänin 606–55. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa laivojen saastepäästöjä haluttiin rajoittaa jo huomattavasti aikaisemmin.
Suurin osa suomalaisista parlamentaarikoista äänesti direktiiviä vastaan, koska sen ennakoidaan lisäävän vientiteollisuuden kustannuksia. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin teettämän selvityksen mukaan säädökset lisäisivät Suomeen suuntautuvan merenkulun kustannuksia 120–460 miljoonaa euroa vuodessa.
Monenlaisia arvioita rikkidirektiivin vaikutuksista on esitetty, mutta likipitäen kaikki ovat vielä ennustuksia, sillä rikkidirektiivin todelliset vaikutukset tiedetään aikaisintaan vuoden tai kahden sisällä. Kustannukset voivat lopulta jopa alentua, kun varustamoiden ja vientiyritysten on pakko tehostaa kuljetuksiaan.
Ruotsin tai Tallinnan turistiristeilyjä harrastavia kansalaisia kiinnostaa myös se, nostaako rikkidirektiivi laivalippujen hintoja. Ennakkotietojen mukaan näin käy. Esimerkiksi Tallinnan risteily saattaa kallistua jopa parikymmentä prosenttia.
Perämeren pohjukassa paikallisesti on kiinnostavaa, millaiset vaikutukset rikkidirektiivillä on tämän alueen satamiin ja vientiteollisuuteen. Direktiivin ja uusien polttoaineiden vaikutuksia selvitetään Oulussa. Turussa toimiva Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus perusti Ouluun toimipisteen keväällä 2013 ja se tekee parhaillaan Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen rahoittamaa ”Rikkidirektiivi ja uudet polttoaineet” -kehittämishanketta, joka päättyy maaliskuun lopussa 2015.
Rikkidirektiivi on ilmansuojelullinen mahdollisuus, mutta muutos tarjoaa myönteisiä näköaloja myös Suomen merenkulkuun. Täällä osataan rakentaa laivoja. Laivakanta uudistunee rikkidirektiivin takia nopeasti. Silloin tarvitaan meriteknologian kehitystyötä, esimerkiksi paljon puhuttua suomalaista cleantech-osaamista.
Nestemäinen maakaasu LNG näyttää nyt lupaavalta polttoaineelta laivaliikenteessä. Liki kaikki uudet Itämeren ja Pohjanmeren liikenteeseen tulevat laivat todennäköisesti käyttävät tulevaisuudessa LNG:tä. Tornion LNG-terminaali tulee siten todelliseen tarpeeseen.
Pääkirjoitus