Helsinki Isot lainat ja isot säästöt näyttävät osuvan samoihin kotitalouksiin. Niin kutsuttuja jättilainoja eivät otakaan leveämmästä elämästä unelmoivat tyhjätaskut, sillä ison lainan takaisinmaksu edellyttää säästöjä, hyvää palkkaa ja kenties sievoista perintöä.
Yleisesti ottaen kotitalouksien kyky maksaa velkojaan takaisin on pysynyt hyvänä, vaikka asuntolainojen euromäärät ovat nousseet, selviää Pankkiyhdistyksen torstaina julkaisemasta tutkimuksesta.
Asuntovelallisten lainanhoitomenot haukkaavat kolmanneksen käteen jäävistä tuloista. Tosin isoista tuloista voi lyhentää myös enemmän velkaa, sillä isoimpien lainojen lyhennyksiin käytetään vajaat puolet käteen jäävistä tuloista.
Kahden vuoden aikana asuntolainaa ottaneiden keskimääräinen velka oli hieman yli 80 000 euroa. Yli 150 000 euron lainoja oli ottanut joka kymmenes Pankkiyhdistyksen tutkimukseen vastannut.
Myöskään korkotason nousu ei ole hillinnyt kotitalouksien laina-aikeita. Tosin aikaisempaa useampi on varautunut korkojen nousuun esimerkiksi laittamalla rahaa säästöön.
- Laina-aikaa ei ole myöskään mitoitettu niin tiukalle, ettei se joustaisi korkojen noustessa. Lainaturvavakuutukset ovat myös suosittuja, sanoo johtaja Kaija Erjanti Pankkiyhdistyksestä.
Vaikka lainaturvavakuutukset ovat suosittuja, niiden sisällöstä ei kuitenkaan ollut kaikilla vastaajilla tarkkaa tietoa.
Lainatarjous saa kaupunkilaiset liikkeelle
Kyselyyn vastanneet olivat kilpailuttaneet lainojensa korkoja vain laiskasti, ja yli puolet vastaajista ei ollut koskaan kilpailuttanut lainansa korkoa.
Vastaajat eivät myöskään juosseet eri pankeissa lainatarjousten perässä, sillä puolet ilmoitti kysyvänsä lainaa vain omasta pääpankistaan.
Erjanti sanoo, että ilmiöön on vaikea löytää yhtä selitystä.
- Ehkä pankit ovat oma-aloitteisesti ottaneet asiakkaisiin yhteyttä ja neuvotelleet lainojen marginaalista, hän sanoo.
Pääkaupunkiseudulla asuvat kilpailuttavat ahkerammin pankkeja kuin maalla asuvat. Selitys saattaa piillä siinäkin, että pienessä kunnassa ei ole useita pankkeja, joista tarjousta voisi edes kysyä.
Joka toisella säästöjä
Joka toinen suomalainen on onnistunut samaan rahaa myös säästöön. Ylivoimaisesti suosituin säästämistapa ovat edelleen pankkitalletukset, vaikka rahastosäästämisen suosio lisääntyy.
- Noin kolmikymppisille rahastot ovat jo tärkeämpi säästämismuoto kuin pankkitalletukset, kertoo Pankkiyhdistyksen tutkija Ulla Halonen.
Rahastosijoituksia on tehnyt joka viides suomalainen ja pankkitalletuksiin uskoo yhä joka kolmas.
Sitä vastoin osakesäästäminen on menettänyt suosiotaan jonkin verran, vaikka osakekurssit ovat nousseet. Pörssiosakkeisiin ja vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin aikoo sijoittaa kumpaankin vain neljä prosenttia vastaajista.
Suomalaiset alkavat pikku hiljaa oppia vaatimaan sijoituksiltaan myös tuottoa, vaikka turvallisuus ohjaa edelleen säästämistavan valintaa.
Pankkiyhdistys on selvittänyt kotitalouksien säästämistä ja luotonkäyttöä puolivuosittain vuodesta 1979 lähtien. Helmikuussa toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui 2 400 eri puolilla maata asuvaa 15-74-vuotiasta, kun aiemmissa kyselyissä mukana on ollut 1 500 haastateltavaa. Tänä vuonna Pankkiyhdistys kyseli lisäksi parinsadan 75-85-vuotiaan rahankäyttöä.