Palkansaajien ostovoima eli kyky hankkia muun muassa uusia jääkaappeja näyttää olevan kiinni maailmantalouden liikkeistä ja etenkin öljyn hinnasta. Mitä pienemmäksi inflaatioprosentti jää sitä enemmän kertyy kasvunvaraa ostovoimaan.
Kaikkein varakkaimpia koskeva varallisuusveron poistaminen koituu lopulta koko kansantalouden parhaaksi.
- Kokonaisuutena hallituksen veroratkaisu näyttää oikein fiksulta, sillä se alentaa systemaattisesti ansiotulojen verotusta, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulussa yritysjuridiikan professorina toimiva Heikki Niskakangas.
Varallisuusveron poistaminen miellyttää Niskakangasta, sillä valtiontalouden kannalta verolla ei ole ollut merkitystä.
- Se on ollut puhtaasti kateusvero, hän huomauttaa.
Varallisuusveron poistamisen jälkeen huipputuloisten ei enää tarvitse tehdä veronkierto-operaatioita. Veron välttämiseksi on vuodenvaihteessa tehty edestakaisia toimia, joissa liikutellaan satoja miljoonia euroja.
- Kansantaloudellisesti se on ollut vahingollista, mutta nyt varoja voi alkaa sijoittaa järkiperäisesti. Raha tulee takaisin kansantalouteen, kun rikkaat eivät enää tee verojekkujansa, Niskakangas kertoo.
Hän arvioi, että tuloverojen ohella myös perintö- ja lahjaverojen tuotto saattaa lisääntyä.
Suomalaisten ostovoima jo nyt alempi
Ensi vuonna verotus ei juuri alene, mutta kahden seuraavan vuoden aikana verotus kevenee suurin piirtein samaa vauhtia kuin neljän-viiden viime vuoden aikana.
- Vaikka verot eivät alene hirveää vauhtia, viidessä vuodessa kertyy aika paljon, Niskakangas sanoo.
Vaarana on, että kunnat joutuvat nostamaan omaa kunnallisveroaan.
- Jos kunnallisveroprosenttia ruvetaan nostamaan vuosittain, nämä uudistukset eivät toteudu, hän huomauttaa.
Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan, suomalaisten ostovoiman kasvu hidastuu selvästi ensi vuonna.
Vielä tänä vuonna päästään 4,4 prosenttiin, mutta ensi vuonna keskituloisen noin 2 400 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kasvaa vain 1,5 prosenttia.
Niskakangas huomauttaa, että ostovoiman kasvun hidastuminen on hieman huolestuttavaa kotimarkkinoiden ja taloudellisen kasvun näkökulmasta.
- Suomalaisten ostovoima ei ole ollut hyvä tähänkään asti eurooppalaisessa vertailussa, Niskakangas sanoo.
Ostovoima alittaa 10 vuoden keskiarvon
Myös Suomen Kuluttajaliiton ekonomisti Martti Luukko toteaa, että ostovoiman hiipuminen huolestuttaa varsinkin kotimaista kauppaa.
Kulutustottumukset muuttuvat, kun kuluttajat ostavat vähemmän ja halvempia tavaroita kuin ennen.
- Ostovoiman kasvun hidastuessa, ihmiset vähentävät ensimmäiseksi kestohyödykkeiden kuten jääkaappien ja muiden kodin laitteiden hankintoja, Luukko sanoo.
Luukon mukaan ostovoiman kannalta oleellista on yleisen hintatason eli inflaation kehitys. Se riippuu ennen kaikkea öljyn hinnankehityksestä, euron arvosta ja korkojen liikkeistä.
Veronmaksajien laskelmissa inflaation oletusarvo oli 1,8 prosenttia eli kaksinkertainen nykytasoon verrattuna.
- Viime kuukasinahan inflaatio on pysynyt lähellä nollaa, Luukko huomauttaa.
Veronmaksajien laskelmien mukaan palkansaajatalouden ostovoiman kasvu olisi ensi vuonna 1,5 prosenttia ja parin vuoden päästä 1,7 prosenttia.
- Nämä luvut ovat selvästi vähemmän kuin kymmenen vuoden keskiarvo, jolloin kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo eli käytännössä ostovoima on ollut 2,6 prosenttia, Luukko sanoo.
Hän huomauttaa, että kaikki mikä jää alle 1,8 prosentin inflaation merkitsee suoraan ostovoiman lisäystä.
- Palkankorotukset ja veroratkaisut tiedetään, mutta inflaatio on kysymysmerkki, Luukko sanoo.