Helsinki Palkansaajien Tutkimuslaitoksen PT:n selvitys laman jälkeisestä ajasta on yhteenveto hyvää ja huonoa. Kasvuhakuinen talouspolitiikka synnytti suuren määrän uusia työpaikkoja, mutta ei riittänyt tuomaan töitä heikosti koulutetuille. Vaikka kansantalous voi hyvin, osa kansalaisista kärsi.
"Rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät suhteessa toisiinsa", PT:n selvityksen toimittanut ennustepäällikkö Pekka Sauramo summasi.
Voittajia olivat erityisesti ne, jotka pääsivät nauttimaan pääomatulojen kasvusta. Tästä hyötyivät yleensä yrittäjät ja entuudestaan suurituloiset. Joukkoon kuului myös ylempiä toimihenkilöitä.
Sauramon mukaan Suomi oli pääomatulojen kasvussa omaa luokkaansa. Pääomatuloihin kuuluvat muiden muassa osinko- ja korkotuotot sekä vuokratulot.
Sen sijaan tavallisten palkansaajien reaaliansioiden nousu ei ole jäänyt yhtä vaatimattomaksi yhdelläkään muulla vuosikymmenellä sitten sotien.
Sauramon mukaan suurimpia häviäjiä olivat heikosti koulutetut ja suhteellisen iäkkäät suomalaiset, joille ei löytynyt pysyvää työpaikkaa. Myös tulonsiirroista riippuvien asema heikkeni.
"Heikko koulutus selittää enemmän kuin ikä", hän huomautti.
Nämä vajaat 200 000 suomalaista muodostavat työttömien kovan ytimen, joita Sauramon mielestä olisi jatkossa pystyttävä ohjaamaan takaisin työmarkkinoille nykyistä huomattavasti yksilöllisemmin ja valikoivammilla ratkaisuilla kuin 1990-luvun työvoimapolitiikan bulkkihyödykkeillä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden kirja Kriisistä nousuun - Miten kävi kansalaisille? julkistettiin tiistaina Helsingissä.
Sauramon mukaan 90-luvun poikkeuksellista kehitystä hallitsi kaksi murrosta. Ne olivat lama ja uuden talouden läpimurto. Ne ruokkivat talouden eriytymistä. Myös niiden vaikutukset talouspolitiikassa aliarvioitiin.
Sauramon mukaan selvityksessä ei ole tarkemmin analysoitu talouspolitiikkaa, vaan keskityttiin tietoisesti kansalaisten taloudelliseen tilanteeseen.
"Huomiota olisi pitänyt panna enemmän kasvun hedelmien jakamiseen", Sauramo muotoili kirjan julkistamistilaisuudessa.
Hänen mielestään tuolloin ei kiinnitetty riittävästi huomiota siihen, että ilman korjaavia toimia osa työttömistä joutui suuriin ongelmiin.