Nato-jäsenyys: Turkki tukee Suomen Na­to-jä­se­nyyt­tä

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Rikkaat ja köyhät vas­tak­kain si­säl­lis­so­das­sa

Suomen sisällissota ei ollut varsinaisesti mikään luokkasota, jossa vastakkain olisivat olleet omistava ja omistamaton luokka, vaan sympatisointia ja sotaan osallistumista esiintyi puolin ja toisin. Professori Heikki Ylikangas sanoo, että paremminkin vastakkain olivat rikkaat ja köyhät.

Sana vapautui. Heikki Ylikangas sanoo, että Elina Sanan Luovutetut-kirja on vapauttanut keskustelua suomalaisista sotatraumoista.
Sana vapautui. Heikki Ylikangas sanoo, että Elina Sanan Luovutetut-kirja on vapauttanut keskustelua suomalaisista sotatraumoista.
Kuva: Risto Rasila

Suomen sisällissota ei ollut varsinaisesti mikään luokkasota, jossa vastakkain olisivat olleet omistava ja omistamaton luokka, vaan sympatisointia ja sotaan osallistumista esiintyi puolin ja toisin. Professori Heikki Ylikangas sanoo, että paremminkin vastakkain olivat rikkaat ja köyhät.

Ylikangas luennoi lauantaina Oulussa aiheesta Ketkä taistelivat sisällissodassa. Pääkirjaston Pakkalan sali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä.

Luento oli ensimmäinen osa Oulun kaupunginteatterin ja kaupunginkirjaston yhdessä järjestämää luento- ja keskustelusarjaa Suomi 1918. Sarja liittyy aiheiltaan Oulun kaupunginteatterissa 7.2. ensi-iltaan tulevaan Maria Jotunin ennen esittämättömään näytelmään Elämä ja kuolema, jonka ohjaa Mikko Roiha.

Ylikangas ei ole tutustunut näytelmään, mutta allekirjoittaa täysin Jotunin näkemyksen, jonka mukaan sisällissota johtui taloudellisista syistä, karusti sanottuna nälästä. Punaisten motiivi oli parantaa tulotasoa. He eivät uskoneet rauhanomaiseen tapaan, koska olivat tottuneet tsaarinvallan aikana asioiden huonoon etenemiseen.

"Valkoisten valta oli uhattuna, ja he halusivat pitää sen itsellään. Itsenäisyydestä mielestäni sisällissodassa ei ollut kyse kummallakaan puolella, sillä Suomihan oli jo itsenäinen."



Venäläisiä painoi sotaväsymys


Punaisten puolella taistelleiden ydin muodostui kaupunkien järjestäytyneestä työväestä, Pietarin suomalaisista, maaseudun työväestä sekä torppareista, joista isät jäivät usein kotiin, mutta pojat osallistuivat sotaan.

"Etelä-Suomen kartanoseutujen pikkutilalliset sympatiseerasivat punaisia, vaikka eivät laajalti osallistuneet sotaan. Siinä mielessäkään sota ei ollut omistavan ja omistamattoman luokan välinen konflikti", Ylikangas muistuttaa.

Punaisten puolella kenttäarmeijassa taisteli vain noin tuhat venäläistä sotilasta. Punaiset pettyivät venäläisten panokseen, koska nämä kärsivät motivaation ja moraalin puutteesta.

Pohjoinen oli valkoista Suomea ja etelä punaista. Valkoisten selustassa oli kaupunkeja, joissa oli vahva järjestäytynyt työväki, kuten pitkälle teollistuneessa Oulussa.

"Täällä käytiin merkittävä taistelu, jossa oli mukana venäläisiä sotilaita, mutta he taistelivat varsin laiskasti. Punaisia kaatui tuossa taistelussa 20-30 välillä."

Koko maassa valkoisten ydin koostui yrittäjistä, kartanoiden omistajista, virkamiehistä sekä sivistyneestä eliitistä. Etelä-Pohjanmaan talonpojat sympatiseerasivat enimmäkseen valkoisia lukuun ottamatta Pohjanmaan järviseutuja.

Lisäksi valkoisten puolelle tuli tuhat Saksassa koulutettua suomalaista jääkäriä, ruotsinkielisellä rannikolla taisteli myös muutamia satoja ruotsalaisia vapaaehtoisia, enimmäkseen ammattisotilaita. Huhtikuun lopussa 1918 Suomeen tuli 12 000 saksalaista sotilasta, mikä edesauttoi valkoisten voittoa. Saksalaisten tullessa maahan Tampere oli vallattu.



Omaehtoinen vetäytyminen


"Valkoisten tarkoitus oli kerätä suojeluskunnista vapaaehtoinen armeija, mutta värvääminen ei onnistunut ennen kuin suojeluskunnat innostettiin riisumaan venäläiset aseista. Heidät usutettiin niin sanotusti ryssää vastaan", Ylikangas kertoo.

Sisällissodassa dramaattisinta oli omia vastaan sotiminen. Pohjanmaalla siihen suhtauduttiin kriittisimmin, kun huomattiin että vastapuolella puhutaankin suomea. Tämän takia valkoinen propaganda otti käyttöön nimityksen "punaryssä".

"Ylihärmän suojeluskunta oli tulossa kotiin rintamalta, kun heidän kimppuunsa koukkasi punaisten joukko, ja 11 suojeluskuntalaista kaatui. He päättivät vetäytyä omin päin sodasta, sillä he eivät halunneet ampua oman maan kansalaisia. Heidät kyllä pakotettiin sitten takaisin", Ylikangas kertoo tarinan kotiseudultaan.



Julmuudet
selviksi


Yli 85 vuoden takainen sisällissota jaksaa kiinnostaa edelleen, mistä kertoo osaltaan Oulun kaupunginteatterin näytelmävalinta Elämä ja kuolema sekä lauantaisen luennon suuri suosio.

Ylikangas sanoo, että jännitettä on pitänyt yllä epävarmuus sodankäynnin kannalta tarpeettomista julmuuksista, joissa on vielä selvitettävää. Erityisesti punaisten puolella selvittämättömyys on painanut näihin päiviin asti.

Valtioneuvoston vuonna 1996 perustama Suomen sotasurmat 1914-22 -projekti selvittää sisällissodassa kuolleet nimi nimeltä. Tähän mennessä on selvitetty 37 000 ihmisen kuolleen, mikä on hieman enemmän kuin aikaisemmin arvioitiin.

Sisällissodan käsittely vapautui toden teolla 1990-luvulla. Ylikangas sanoo, että siihen vaikutti moni tapahtuma: sodan kokeneitten poistuminen, Neuvostoliiton hajoaminen ja EU-Suomen muuttuminen entistä enemmän läntiseksi demokratiaksi.