Liki helteinen heinäkuinen lauantai on pysäyttänyt tuulen ja tyynnyttänyt meren. Kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän (vas.) punaisen hirsimökin terassilta avautuu postikorttimaisema hopeisena kimaltavalle merelle. Horisontissa lipuu yksinäinen purjevene vasemmalta oikealle.
Tennilät ostivat tämän Simon Maksniemessä sijaitsevan mökkipaikan viitisen vuotta sitten. Parin hehtaarin tilalle on noussut talviasuttava huvila ja rääseikkö on saanut kyytiä. Meri on nyt kuin tarjottimella ja koivuillakin on tilaa kasvaa muutenkin kuin ylöspäin.
Täällä on hyvä viettää aikaa, ajatella, kirjoittaa runoja ja viimeistellä syksyllä ilmestyvä toinen lastenkirja. Täältä on myös helppo lähteä kuuntelemaan kansalaisten tuntoja, keskustelemaan ja väittelemään. Punaisen Kemin kannattajakuntakin on ihan vieressä.
Veteraanikansanedustajalla on meneillään jo seitsemäs vaalikausi ja neljäs Lada. Lada oli aikoinaan kauppapoliittinen kannanotto, sittemmin luonteva valinta aina kun ajoneuvon vaihdon aika on koittanut. Itänaapurin halvan, kesällä kuuman ja talvella lämpimän ajokin ratissa on taittunut miljoona kilometriä. Tämän hetkinen kulkupeli on muodikkaan vihreä.
Mutta ei Tennilän kanssa kauan keskustella autoista ja niiden lämmitysjärjestelmistä: puhe vie automaattisesti politiikkaan, yhteiskunnallisiin asioihin. Tennilä lataa teesejään suorasanaiseen tapaansa. Yli neljännesvuosisadan parlamentaarikkona toiminut politiikan ammattilainen ei ulospäin näytä hiukkaakaan väsyneeltä työhönsä. Virtaa riittää ja teemat seuraaviin vaaleihin ovat jo valmiina.
Tennilä haluaisi kääntää aluepoliittisen kurssin, ajaa sateenkaarihallituksen romuttamolle ja panna pisteen Nato-spekulaatioille.
Nato on USA:n käsikassara
Aloitetaan Natosta. Sinne ei Suomen ole syytä eikä viisasta hinkua, kolme vuotta Nato-parlamentin kokouksissa aiheeseen perehtynyt Tennilä sanoo. Nato on kuin matkustajakone, jossa kaikki matkustajat ovat tasa-arvoisia, mutta pilotti on jenkki, hän lainaa mielestään osuvaa sanontaa.
Naton on kerrottu muuttuneen sitten kylmän sodan aikojen, mutta se on Tennilän mukaan edelleen myös kivikova sotilasliitto, "rikkaan maailman nyrkki, jossa USA luo poliittista kehikkoa omille intresseilleen. Eivätkä meidän etumme ole monissa asioissa samoja kuin amerikkalaisten edut".
Tennilä pitää huuhaana puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikön Pauli Järvenpään joku aika sitten Kalevassa esittämiä Nato-lausuntoja .Järvenpään mukaan USA ei jyrää Natossa ja Naton jäseninäkin olisimme herroja omassa talossamme.
"Meidän turvallisuutemme ei lisäänny Natossa. Natoon liittymisessä ei ole kysymys turvallisuuspoliittisista, vaan poliittis-ideologisista tarpeista. Meidät halutaan saattaa yhteen USA:n kanssa. Maan, joka on täysin itsekeskeinen ja on aina toiminut sen mukaisesti."
Tennilän mielestä Natosta ei vaalien alla haluta keskustella, mutta jossain kulissien takana yritetään värkätä tulevaan hallitusohjelmaan Naton mentävää aukkoa. Tässä tilanteessa vasemmistoliitolle voisi avautua sateentekijän rooli, sillä puolueen kirkkaalla, vastustavalla kannalla on mahdollista vaikuttaa sosialidemokraateihin.
"Demaripuolue on aidosti mietteliäs. Nyt mitataankin meidän lujuutta. Suomella olisi arvokas paikka olla erilainen valtio ja toimia Ruotsin kanssa hyvinvointiyhteiskunnan mannekiinina maailmalla."
Valtion otettava vahvempi rooli
Aluepolitiikkaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa istuva Tennilä esittää selvää kurssimuutosta. Hän sanoo nähneensä nykypolitiikan seuraukset niin kotimaakunnassaan Lapissa kuin pääkaupunkiseudullakin. Köyhyys on kouriintuntuvaa myös Helsingissä; yksin Kalliossa on 60 pubia, paljon työttömiä, syrjäytyneitä, asunnottomia.
"Helsingin kansanedustajat eivät tiedosta tätä ongelmaa", sanoo Tennilä ja katsoo hallituspohjan vanginneen aluepolitiikan. "Vasemmisto on joutunut myönnyttelemään."
Niinpä tulevalle kaudella onkin rakennettava kansanrintamahallitus, jossa vasemmiston ja keskustan lisäksi olisivat mukana mahdollisesti myös vihreät.
Tennilän uusi aluepolitiikka merkitsisi valtion vahvaa roolia ja alueellista räätälöintiä. Sukkasillaan Suomeen hiipineelle uusliberalismille pitäisi panna piste, sillä se vain lisää rikkaiden ja köyhien välistä kuilua.
"Valtion rooli on seuraavien vaalien jälkeen perimmäinen kysymys. Tottakai se tarkoittaa myös kovaa tuloverotusta", sanoo Tennilä, joka panisi myös osinkotulot verolle.
Lapille vaalien jälkeiset ajat ovat Tennilän mielestä kohtalonkysymys, sillä maakunta on ajautunut veitsen terälle. "Käänteen on tultava!" Hän kannattaa Norjan mallia ja syrjäseutulisien palauttamista veronalennusten kautta.
Kärhämää Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ymnpärillä Tennilä pitää onnettomana vetona. "Pohjois-Suomi on nähtävä ykseytenä, mutta kolmen alueen ykseytenä, jossa kenenkään ei kannata lähteä hevostelemaan."
Lopuksi Tennilän on pakko kummastella EU:n komission maatalouden uudistusehdotuksen perusideaa, jonka mukaan tuet jaettaisiin könttäsummana sitomatta niitä tulokseen. "Sehän on sama asia kuin kannustaa kympin juoksijoita sanomalla, että painakaa pojat lujaa, vaikka aikaa ei otetakaan."
