Öljynsä ja kaasunsa ansiosta rikastunut Norja on vuorollaan joutunut taloudelliseen kriisiin, joka saattaa auttaa populistista oikeistoa vuoden 2009 vaaleissa.
"Ongelman taustalla on keskuspankki, joka on laskenut korkoja liiaksi ja liian pitkään. Ihmiset ovat ottaneet liikaa lainaa", analysoi Guttorm Schjelderup, Norjan kauppakorkeakoulun ekonomisti.
Keskeytyneet rakennushankkeet ja myymättä jäävät kiinteistöt ovat nyt arkipäivää. Tällä hetkellä markkinoilla on 6 000-7 000 myymätöntä asuntoa enemmän kuin normaalisti, ja myyntiajat ovat kaksinkertaistuneet vuoden aikana. Toisella vuosineljänneksellä myynti laski 34,2 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan, ja uusien rakennushankkeiden määrä väheni kolmanneksella.
"Nyt kun korkotaso on nousussa, ihmisten on vaikea maksaa luottojaan", Guttorm Schjelderup huomauttaa. "Ja kun he tekevät parhaansa voidakseen jatkaa luottojen maksamista, heidän täytyy supistaa kulutustaan muualla."
Työttömyys, joka oli laskenut 2,4 prosenttiin, alimmalle tasolleen 20 vuoteen, kääntynee jälleen nousuun.
Vaikkei Norjan talouskriisi suinkaan ole yhtä laaja tai vakava kuin muualla Euroopassa tai Yhdysvalloissa, sen poliittinen hinta saattaa nousta suuremmaksi.
Polttoainesektorilta, joka on tuonut maan vaurauden jo kolmen vuosikymmenen ajan, ei ole kuultu hyviä uutisia.
Vaikka hallitus on tehnyt voitavansa, jottei se joutuisi liian riippuvaiseksi öljytuloista, pörssilasku on iskenyt ankarasti Öljyrahastoon, jonka varoja on sijoitettu kansainvälisille markkinoille. Kolmannes niistä voitoista, jotka on koottu sen jälkeen, kun rahasto vuonna 1990 perustettiin - eli 20 miljardia euroa - on kadonnut, mikä merkitsee vähemmän varoja valtion budjettiin.
Näiden kolhujen taustalla väijyy edistyspuolue, populistinen oikeistopuolue, joka on lieventänyt maahanmuuttajavastaisia puheitaan.
Puolueen suosio johtuu sen lupauksista avata öljyhanat hyvinvointivaltion uudistamiseksi.
"Ongelmana on, että monet uskovat, että heillä on tulevaisuudessa enemmän rahaa kulutettavanaan. He toivovat, että tulossa on veronalennuksia, koska on aivan mahdollista, että tyspuolue nousee valtaan ensi vuoden vaaleissa", arvioi entinen konservatiivinen ministeri Victor Norman.
Toistaiseksi kaikki muut puolueet ovat tunnollisesti noudattaneet budjettikuria ja vastustaneet kiusausta kuluttaa nykyistä enempää öljyrahoja, jotta vältyttäisiin ylikuumenemiselta ja inflaation riskeiltä.
Tämä varovaisuus - yhdistettynä siihen, että norjalaiset ovat raivoissaan, koska hyvinvointivaltio ei tarjoa laadukkaita palveluita kouluissa tai terveydenhuollossa - auttaa edistyspuoluetta, joka saa gallupeissa säännöllisesti 30 prosentin kannatuksen, suuremman, kuin pääministeri Jens Stoltenbergin työväenpuolue.
Ihmiset ovat alkaneet uskoa, että edistyspuolue on tosiaan nousemassa valtaan. Silloin hallitus kuluttaisi paljon enemmän öljyrahaa, mikä tuo mukanaan inflaation vaaran.
Edistyspuolue on myös luvannut viisi miljardia euroa veronkevennyksiä seuraavalla vaalikaudella 2009-2013, mitä jopa sen mahdolliset liittolaiset konservatiivipuolue höyressä pitävät "täysin epärealistisena".
©(2008) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate