Puukot, jussipaidat, Lauri Tähkä, Tuurin kyläkauppa, Duudsonit. Asioita, jotka tulevat mieleen kun puhe kääntyy Etelä-Pohjanmaahan. Maakuntaan, jonka tavat ja perinteet ovat vuosien saatossa levinneet ympäri maata ja maailmaa.
"Etelä-Pohjanmaalta on aina lähdetty paljon. Oulukin on Suomen Kanata", vanhaa sanontaa naurahtaa Arinan entinen toimitusjohtaja Jussi Malmi. Ehta eteläpohjalainen, joka tosin on lähtenyt Alahärmästä jo vuonna 1943 sotaväkeen. Työuransa Malmi teki Arinan palveluksessa, jossa hän oli 38 vuotta.
Samaa mieltä Malmin kanssa ovat syntyperäiset, mutta sittemmin oululaistuneet eteläpohjalaiset: Oulun Etelä- ja Keskipohjalaisen osakunnan puheenjohtajina toimineet kaupunginvaltuutettu Mari-Leena Talvitie ja Rautaruukki-konsernin hankintapäällikkö sekä nykyinen osakunnan kuraattori Ilkka Sillanpää. Mihin eteläpohjalaiset menevätkään, he kyllä löytävät toisensa.
Oulussa eteläpohjalaisilla on pitkät juuret, sillä Oulun seudun Eteläpohjalaiset yhdistys täyttää tänä vuonna 60, ja Oulun Etelä- ja Keskipohjalaisen osakunta ensi vuonna 30 vuotta. Yhdistyksen ideana on ollut edistää kotiseudun entisyyden ja nykyisyyden tuntemusta sekä myönteisen kuvan muodostumista Etelä-Pohjanmaasta.
"Yhdistyksen elämä on aaltoliikettä. Tällä hetkellä meillä on noin 150 jäsentä ja toiminta on hyvin virkeää", kertoo yhdistyksen puheenjohtaja, professori Pentti Jouppila.
Juhlavuoden aikana järjestetään monenmoista tapahtumaa. Perinteisiä iltamia pidetään noin kerran kuussa ja marraskuussa juhlitaan virallisissa 60-vuotisjuhlissa.
"Lokakuun kymmenes järjestämme päätapahtuman Lyseon juhlasalissa. Sinne tulee esiintymään Etelä-Pohjanmaan Jussi-kuoro. Kuorossa on 76 laulajaa pitkin Etelä-Pohjanmaata, ja he tulevat tänne lähes koko vahvuudellaan", Jouppila kertoo.
Laulaminen onkin Jouppilan mukaan yksi niistä asioista, jotka mielletään hyvin vahvasti eteläpohjalaisuuteen. Malmi myöntää olevansa laulumiehiä.
"Olen laulanut Oulu Kvartetissa, ja aikoinaan teimme heidän kanssaan keikkoja ympäri maailmaa."
Haastateltavien mielestä tyypillistä eteläpohjalaista on laulamisen lisäksi tekemisen meininki. "Eteläpohjalainen on sellainen, joka käy suoraan asiaan ja toimeen", Talvitie pohtii.
Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että samaa piirrettä on kaikissa pohjalaisissa.
"Olen tehnyt paljon töitä pitkin Suomea ja Eurooppaa, ja kyllä täytyy sanoa, että molemmat, niin etelä- kuin pohjoispohjalaiset ovat hyvin aitoja jos vertaa moniin muihin sidosryhmiin", Sillanpää toteaa.
"Kyllähän pohjanmaalaiset ovat hyviä työntekijöitä, joita varsinkin Etelä-Suomessa arvostetaan", Talvitie jatkaa.
Vaikka kolmikon juuret ovat vahvasti Etelä-Pohjanmaalla, myöntää jokainen kotiutuneensa Ouluun hyvin.
"Tämä on sopivan kokoinen kaupunki, jossa on runsaasti palveluita ja helppo liikkua", Malmi miettii.
Kaipuu kotiin iskee harvoin.
Murre, siitä jokainen haastateltavista on pitänyt kiinni, vaikka tiet ovat vieneet kauaksi kotiseudulta.
"Herkimmin oma syntyperä tulee tuntemattomien kanssa puheeksi juuri murteen kautta", Talvitie miettii.
Tunnistettavan murteen lisäksi kielenkäyttö on eteläpohjalaisilla rikasta. Kielikuvat ja vertaukset elävät puheessa vahvasti. "Niitä on varmaan kotona viljelty sen verran, että ne ovat jääneet elämään myös omaan kieleen", Sillanpää miettii.