Oppivelvollisuusiän nostoon varattua 15:tä miljoonaa euroa ei kohdenneta erikseen millekään ryhmälle, sanoo opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru. Hänen mukaansa rahoista hyötyy jokainen toisen asteen aloittava opiskelija. Kiuru kuitenkin korostaa, että uudistuksesta on hyötyä erityisesti niille nuorille, jotka muuten jäisivät peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ epäilee yhä, että oppivelvollisuusiän nostoon suunniteltu 15 miljoonaa euroa ei riitä. Epäilyksensä on ilmaissut myös Kuntaliitto. Kiuru pitää summaa kuitenkin riittävänä.
Kuntaliiton laskelmat ovat Kiurun mukaan ylimitoitettuja ja epärealistisia, eivätkä ne vastaa yksityiskohdiltaan lausunnolla ollutta hallituksen esitysluonnosta.
- Kuntaliitto katsoo, ettei toisen asteen oppimateriaaleja tarvitsisi kierrättää ollenkaan. Liiton laskelmissa on myös esitetty toisen asteen opiskelupaikkojen merkittävää lisäämistä. Nämä ovat kaksi selittävintä eroa sille, miksi Kuntaliiton laskelmat ovat reilut 50 miljoonaa euroa, hän sanoo.
Eilen päättyneissä minihallitusneuvotteluissa oppivelvollisuusikää päätettiin nostaa 17 vuoteen, kuten kehysriihessä oli sovittu.
Neuvotteluiden päätöksiä on kommentoitu monelta taholta.
"Velkaantuminen jatkuu"
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen arvostelee minihallitusneuvottelujen tulosta ääntenkalasteluksi. Hän toteaa kannanotossaan Alexander Stubbin (kok.) tulevan hallituksen tekevän päätöksiä seuraavan hallituksen puolesta. Hänen mukaansa hallitus keskittää elvytystoimensa Espooseen, Helsinkiin ja Tampereelle kääntäen selkänsä muulle Suomelle.
- Stubbin hallituksen ohjelmalla Suomen suunta ei muutu. Velkaantuminenkin jatkuu lähes seuraavan vaalikauden loppuun, Tiilikainen moittii.
Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi arvostelee Stubbin hallitusta ammattikorkeakoulujen unohtamisesta. Paloniemen mielestä korkeakouluja ei enää kohdella tasapuolisesti.
Yliopistojen rahoitusta päätettiin kohentaa, mutta ammattikorkeakoulujen menoleikkauksiin ei ole luvassa korjauksia, Paloniemi kritisoi.
Yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden palauttaminen saa puolestaan kiitosta sekä Lapin yrittäjiltä että matkailu- ja ravintola-alan järjestöltä MaRalta.
Verovähennysoikeus poistui vuoden 2014 alussa ja tulee minihallitusneuvottelujen myötä uudelleen voimaan vuoden 2015 alussa.