Riit­tää, kun esine jo­ten­kin toimii

Pia Kauman mielestä Suomessa on opittu tyytymään keskinkertaisuuteen. Riittää, kunhan esine tai palvelu jotenkin toimii. "Haemme liian lyhytjänteisiä tuloksia eikä tuotantoketjun kaikissa osissa ymmärretä laadun merkitystä."

Pia Kauman mielestä Suomessa on opittu tyytymään keskinkertaisuuteen. Riittää, kunhan esine tai palvelu jotenkin toimii. "Haemme liian lyhytjänteisiä tuloksia eikä tuotantoketjun kaikissa osissa ymmärretä laadun merkitystä."

Homekoulut ja -päiväkodit ovat seurausta siitä, että rakentamisprosessi ei ole oikeasti kenenkään hallinnassa.

"Se vasta kallista rakentamista onkin, kun ei kerralla tehdä kunnon laatua. Laadun kriteerit pitää määritellä kunnolla ja ne pitää sisällyttää tarjouspyyntöihin. Julkisten hankintojen, kuten koulujen, rakennuttajilla ei ole vielä oikein kokemusta kilpailuttamisesta ja laatukriteereistä, siksi ikäviä yllätyksiä tulee", arvioi Kauma.

Suomen yksi ongelma on, että meiltä puuttuu varsinainen laatukoulutus. Kauman mukaan se pitäisi saada oppiaineeksi varsinkin ammattikorkeakouluihin. Hyvänä esimerkkinä laadusta ja pitkästä laatuperinteestä hän mainitsee japanilaisen autonvalmistajan Toyotan. "Se teki viimeisen kerran joukkoirtisanomisia vuonna 1949."

Suomessa erityisen laadukas yhteisö on puolustusvoimat. Kainuun prikaati voitti viime vuonna laatupalkinnon omassa sarjassaan. "Siellä olivat kaikki yhdeksän laadun osatekijää kunnossa", Kauma sanoo. Yksityiseltä puolelta Kauma mainitsee, että erityisen laadukkaasti toimivat muun muassa Stora Enso ja K-ryhmä.

Ilmoita asiavirheestä