Tilaajille

Riitta Ny­kä­sel­lä on Puo­lan­gan Sii­ka­vaa­ras­sa hir­si­pirt­ti, Man­sik­ki-la­da ja ruokaa met­säs­tä – "Kerran olin lumen saar­ta­ma­na kah­dek­san päivää, eikä tullut min­kään­lais­ta hätää"

Pimeimmän vuodenajan työtauko on Riitta Nykäselle tuumailua ja rauhallista kässehtimistä.

Pimeimmän vuodenajan työtauko on Riitta Nykäselle tuumailua ja rauhallista kässehtimistä.

Lepikon pirtin seinällä on Samuli Paulaharjun kuva. Hänen kansanperinteen kertomuksena osaltaan sytyttivät 50 vuotta sitten kipinän, jonka seurauksena Riitta Nykänen nyt asuu Siikavaaran korpitilaa.

– Kun menin Vienan Vuokkiniemeen ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten, vaikutuin niistä koskemattomista metsistä. Siellä huomasin, että on olemassa oikeasti yhteisöllisyyttä. Melko lailla samaa olen löytänyt täältä Ylä-Kainuun maisemista.