Maailmassa tuskin on ainuttakaan pariskuntaa joka ei joskus riitelisi.
"Erimielisyydet eivät sinänsä ole vaarallisia, tärkeää on kyky löytää ristiriitoihin ratkaisuja. Jos puolisot aina välttävät ristiriitatilanteita tai toinen puolisoista aina joustaa he eivät opi koskaan kehittämään keskinäisiä kommunikaatiotaitojaan. On tärkeää oppia kehittämään rakentavia ja molempia tyydyttäviä tapoja ratkoa ristiriitoja", Oulun perheneuvolan perheterapeutti Johanna Siira muistuttaa.
Valtaosa riidoista koskee arkisia asioita, kuten kotitöitä tai lastenkasvatusta.
"Kotitöistä kannattaa tehdä sopimuksia työnjaosta, pudottaa vaatimustasoa tarvittaessa ja hyväksyä toisen erilainen tapa tehdä sama asia", perheterapeutti neuvoo. Myös lapsille voi antaa pikkuhiljaa vastuuta yhteisistä kotitöistä.
Riitoja tulee myös sukuun, raha-asioihin, seksiin ja lastenkasvatukseen liittyvissä asioissa. Näissä ongelmissa Siira neuvoo ensiksi pohtimaan, milloin riita johtuu siitä, ettei ongelmasta kyetä keskustelemaan ja milloin siitä, ettei siihen löydetä ratkaisua.
"Usein vastaanotolla tavanomaisten riitojen taustalla on kuitenkin piileviä ongelmia, joita ei ole kyetty puhumaan ja selvittämään ja jotka hiertävät ja tuovat jännitteitä suhteeseen. Tällaisia syvällisempiä ydinkysymyksiä voivat olla vaikkapa tunne siitä, ettei tule hyväksytyksi suhteessa omana itsenä tai sitoutumisen puute parisuhteeseen", Siira kertoo.
Perinteiset tavat riidellä kuten nalkuttaminen tai vetäytyminen eivät ole hedelmällisiä tapoja ratkaista asioita.
"Useimmat pariskunnat tunnistavat itsessään tietynlaiset vakiintuneet viestintätyylit, jotka heräävät eloon otollisessa tilanteessa. Ongelmallisten viestintätapojen muuttamiseksi on ensisijaista niiden tunnistaminen ja nimeäminen."
Tavallisimpia ongelmia viestintätavoissa ovat muun muassa toisen ajatustenluku, kyllä mutta/ niin mutta -puheet, toisen mitätöinti ja ´aina´ tai ´ei ikinä´- puheet. Ajatustenlukijat kuvittelevat että kumppani kysymättäkin tietää mitä haluat tai toivot.
"Tarpeiden, tunteiden ja ajatusten suora ilmaiseminen vuorovaikutuksessa on välttämätöntä, jotta tulee kuulluksi. Eikä pidä olettaa, että tietää mitä kumppani haluaa, ellei ole kysynyt sitä suoraan."
Miesten ja naisten tavoissa riidellä on eroja.
"Usein naiset yrittäessään ratkoa asioita lisäävät puhetta ja tempoa, mikä taas vie miehiä entistä kauemmaksi vuorovaikutustilanteesta. Naiset usein tulkitsevat miehen käytöksen vetäytymiseksi, joka entisestään kiihdyttää heidän tarvetta puhua asiasta lisää ja kehämäinen ratkaisuyritys jatkuu", Siira selventää.
"Usein miehet vastaanotolla sanovat, etteivät riitelytilanteessa kykene verbaalisella tasolla samaan kuin naiset vaan toivovat rauhaa ja aikalisää asian käsittelylle, mikä onkin viisas ehdotus".
Aina erimielisyydet eivät ole todellisia, vaan niissä on kyse molemminpuolisesta väärinkäsityksestä. Useat väärinkäsitykset johtuvat siitä ettei sanomaa ilmaista riittävän selkeästi tai tarkasti, syyllistytään toisen puheen tulkintaan ja oletuksiin. Viesti saattaa olla myös ristiriitainen, jolloin sanaton ja sanallinen viesti ei ole sopusoinnussa ja aiheuttaa hämmennystä vastaanottajassa.
Ongelma voi olla myös viestin vastaanottajassa, joka ei ole motivoitunut kuulemaan asiaa.
Parisuhteessa toinen tai molemmat osapuolet voivat myös mitätöidä toista kohdistamalla kritiikin koko persoonaan. "Yleensä kumppani puolustautuu, hyökkää tai loukkaantuu ja riita on valmis."
Siira neuvoo antamaan tarkkoja korjausehdotuksia ylimalkaisten heittojen sijaan: "Minua suututtaa, että jätät sukkasi keittiön lattialle, voisitko viedä ne pyykkikoriin". Kuin että; "aina sinä jätät kaikki vaatteesi levälleen joka paikkaan minun siivottavaksi".
Siira muistuttaa että saman asian voi ilmaista usealla tavalla ja usein positiivinen sanoma on tehokkaampi.