Rekisteröidyssä parisuhteessa olevien eli siis nais- tai miesparien oikeus perheen sisäiseen adoptioon jakaa selvästi mielipiteitä eduskunnassa. Jo nyt näyttää selvältä, että ainakin hallituspuolueiden rivit rakoilevat tässä asiassa. Eduskunnan lakivaliokunta hyväksyi perjantaina erimielisenä mietinnön hallituksen esityksestä.
Hallituksen esitystä tukeva mietintö hyväksyttiin äänin 10--5. Vastustajien joukossa oli neljä hallituspuolueiden edustajaa. Vastaan äänestivät keskustan Esko Ahonen, Oiva Kaltiokumpu ja Markku Pakkanen sekä kokoomuksen Lyly Rajala. Oppositiosta mukana oli perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner.
Hallituksen esityksen mukaan rekisteröidyn parisuhteen osapuoli voisi adoptoida toisen osapuolen lapsen. Perheen sisäisen adoption jälkeen lasta pidettäisiin parin yhteisenä lapsena.
Koska sisäinen adoptio ei ole nykylainsäädännön mukaan mahdollista, lapsella ei ole oikeudellista vanhemmuus- tai sukulaisuussuhdetta oman vanhempansa kumppaniin. Jos lapsen vanhempi kuolee, lapsen huollon järjestämiseen voi liittyä epätietoisuutta. Lapsi ei voi liioin periä oman vanhemman parisuhdekumppania eikä tämän sukulaisia.
Uudistuksen keskeisenä tavoitteena onkin parantaa rekisteröityjen parien perheissä elävien lasten asemaa. Mietinnön perusteluissa korostetaan, että sisäisellä adoptiolla ongelmat voidaan poistaa. Lain vastustajien näkemyksen mukaan esityksen pääpaino on aikuisten oikeuksissa; adoption kohteena olevan lapsen oikeudet jäävät toissijaisiksi. Vastaan äänestäneet muistuttivat vastalauseessaan, että lapsella on oikeus sekä äitiin että isään. Samaa sukupuolta olevien parien oikeus hedelmöityshoitoon on heidän mielestään osoitus siitä, että isyyden merkitystä väheksytään.
Vastustava viisikko esittää, että lapsen kannalta adoptiota parempi vaihtoehto olisi oheishuoltajuuden vahvistaminen. Käräjäoikeuksissa vahvistetaan jo nyt oheishuoltajuus samaa sukupuolta olevan parin toiselle osapuolelle.
Asiasta noussee vilkas keskustelu, kun lakiesitys tulee täysistuntoon esityksen ensimmäisessä käsittelyssä.