Euroopan unioni lupaa lisää hätärahoitusta pakolaisleireille konfliktialueilla. Tarkoituksena on rahoittaa ainakin puolella miljardilla eurolla YK:n alaisia järjestöjä, jotka tarjoavat muun muassa ruoka-apua pakolaisleireillä.
Rahat pyritään kaivamaan EU-budjetista, mutta komissio kehottaa kaikkia jäsenmaita tarjoamaan lisäapua.
Rahoitusta on tarkoitus kohdistaa myös Turkkiin ja muihin EU:n ulkopuolisiin maihin, joihin kohdistuu suurin maahantulijoiden paine.
Brysseliin kokoontuneet EU-maiden johtajat yrittivät keskittää huomiota kriisin alkulähteille, mutta kotikentillä revennyt riita unionin sisäisestä vastuunjaosta vei päämiesten ja -naisten huomiota.
Turvapaikanhakijoiden siirtoja vastustavat Itä-Euroopan maat nuolivat haavojaan tiistaina eripuraan päättyneen äänestyksen jälkeen. Unkari, Tshekki, Slovakia ja Romania jäivät äänestyksessä Saksan johtaman enemmistön jalkoihin.
Slovakian pääministeri Robert Fico uhosi vievänsä asian EU-tuomioistuimeen.
– Olemme kieltäytyneet tästä älyttömyydestä alusta saakka, ja suvereenina maana meillä on oikeus viedä asia oikeuteen, hän sanoi huippukokouksen alla.
Huomio kotouttamiseen
Äänestys oli kiusallinen myös Suomen hallitukselle, sillä Suomi pidättäytyi ainoana maana äänestämästä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pyrki siirtämään huomiota eteenpäin.
– Suomi kantaa oman vastuunsa, vaikka emme muita halunneet siihen pakottaa. Eilinen äänestys oli hallitusohjelman mukainen. Minun ongelmistani tämä on yksi pienimmistä.
Pääministerin mielestä sekä Suomen että EU:n pitää päästä jo "seuraavaan vaiheeseen", jossa pureudutaan kriisin syihin ja niiden hoitoon.
Kotimaassa se tarkoittaa esimerkiksi keskittymistä kotouttamispolitiikkaan ottamalla oppia muiden maiden onnistuneista käytännöistä.
EU-tasolla taas tulisi pohtia enemmän muun muassa sitä, miten rauhanvälitystoiminta saataisiin liikkeelle Syyriassa.
Kriisin alkusyihin voidaan pureutua myös kehitysapua lisäämällä. Sipilän mukaan Suomen kehitysapumäärärahojen nostaminen olisi järkevää "pitkällä aikavälillä", mutta nyt leikkauksia ei voida lähteä perumaan.
– Ensi vuoden osalta siihen ei ole mahdollisuuksia. Semmoista tilaa ei budjetissa tällä hetkellä ole.
Lisää henkilöstöä rajavalvontaan
Uusia lupauksia Syyriaan menevästä hätärahoituksesta Sipilä pitää tervetulleina lyhyen tähtäimen toimina. Komissio esitti keskiviikkona myös tukun muita pikaisia toimia, kuten lisärahaa ja uutta henkilöstöä EU:n rajavalvontaan. Jäsenmaat voisivat vastedes pyytää EU:lta operatiivista apua, jos rajoille kohdistuu yllättävä ja poikkeuksellinen muuttopaine.
– Akuutein kysymys tänä iltana on, miten palauttaa kontrolli ulkorajoillemme. Muuten ei ole mitään mieltä edes puhua Euroopan yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, sanoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk huippukokouksen alla.
Puolalaisen Tuskin lausunto näytti kädenojennukselta Itä-Euroopan maille, jotka ovat koko kriisin ajan korostaneet rajavalvonnan ongelmia. Esimerkiksi Unkarin mukaan unionin sisäisen vastuunjaon lisäämisessä ei ole mitään mieltä, ennen kuin tilanne rajoilla on saatu hallintaan.
Unkari äänesti turvapaikanhakijoiden siirtoja vastaan, koska maan mielestä ne vain lisäävät tulijoiden määrää. Siirrot tarjoavat turvapaikanhakijoille laillisen reitin jatkaa matkaa maasta pohjoiseen.
Vastaavia argumentteja ovat esittäneet myös perussuomalaiset. Hallitus kannattaa siirtoja vain väliaikaisena lääkkeenä, jolla pyritään purkamaan akuuttia painetta EU:n ulkorajamaista.