Onko työpaikallasi henkilökohtaisuuksiin meneviä erimielisyyksiä? Onko lähikoulussa kiusaamista? Päättyikö kostea illanvietto nyrkeillä silittelyyn? Toivottavasti ei.
Mikäli asiat kuitenkin ovat näin ikävästi, ratkaisu voi löytyä sovittelumenettelystä, jota sovelletaan yhä uusille alueille. Suomen Sovittelufoorumi pyrkii yleistämään sovittelun esimerkiksi kouluihin, työpaikoille ja ympäristöasioihin.
Suomessa on jo 240 koulua, joissa riitoja ratkaistaan sovittelun avulla.
"Perimmäinen tarkoitus on, että puututtaisiin koulukiusaamisiin ja tappeluihin varhaisessa vaiheessa myönteisellä tavalla. Sovittelu ei hae syyllistä eikä perustu menneisyyteen, vaan siihen, miten tultaisiin toimeen tulevaisuudessa", Suomen Sovittelufoorumin puheenjohtaja Teuri Brunila tiivistää.
Sovittelussa etsitään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisu ja paiskataan kättä päälle. Sovinnon vakuudeksi tehdään kirjallinen sopimus.
Sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen; osapuolia ei voi pakottaa siihen. Rikosasioiden sovitteluissa vältytään usein varsinaiselta oikeuskäsittelyltä - ei kuitenkaan aina.
"Voi silti olla ihan hyvä, että osapuolet ovat tavanneet ennen oikeudenkäyntiä", sovitteluohjaaja Kaisa Mäkelä sanoo. Hän työskentelee Oulun Läänin Sovittelutoimiston Ylivieskan toimipaikassa.
Kummankin osapuolen
taakkaa helpotetaan
Sovittelussa sekä uhrin että tekijän taakkaa pyritään helpottamaan. "Kun ihmiset kokevat, että ovat tehneet väärin ja katuvat, on tärkeää, että he saavat käydä asioita läpi. Sovittelussa he saavat kertoa, että ovat pahoillaan", Mäkelä valaisee.
Vuonna 2006 voimaan tullut sovittelulaki ohjaa rikos- ja riita-asioiden sovittelua.
"Pahoinpitelyt ja vahingonteot on tyypillisimpiä. Ne menevät yleensä kitkattomasti eteenpäin, kun syyllisyyskysymykset ovat selvillä. Lievempiä rikoksia on helpompi sovitella, mutta törkeämpiäkin rikoksia voidaan sovitella", Mäkelä kertoo.
Koulussa sovittelevat vertaiset
Kouluissa pahat kiusaamistapaukset ratkaistaan edelleen opettajien ja vanhempien yhteisvoimin. Hieman pienemmissä riidoissa vertaissovittelu on sopiva tapa.
"Riitapukareiden sovittelua ohjaavat toiset oppilaat. Sovittelu on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi. Ensimmäisestä kerrasta me emme kerro edes kotiin. Vertaissovittelu ehkäisee ennalta kiusaamisia", Nivalan Niva-Kaijan yläkoulun apulaisrehtori Martti Joensuu linjaa.
Nivalassa vertaissovittelua on käytetty riitojen ratkaisuun viime lukuvuodesta asti. Nykyään se on käytössä kaikilla kouluasteilla.
"Vertaissovitteluprojektin yhteydessä on huomattu käytännössä, että kun oppilaat tekevät sopimuksen vertaistensa kanssa, sopimus pitää paremmin kuin sellainen, joka on tehty opettajien kanssa", huomauttaa Teuri Brunila.
Niva-Kaijan koulun oppilaat vahvistavat, että sopiminen on tuonut tulosta.
"Ainakin niissä sovitteluissa, joita minä olen ollut vetämässä, sopu on aina löytynyt. Joku oppilas on saattanut tulla uudelleen sovitteluun, mutta ei enää toista kertaa saman henkilön kanssa", kahdeksasluokkalainen sovittelija Pekka Virkkula kertoo.