Vuoden 2000 riistasaaliin arvo jatkoi kasvuaan ollen nyt yhteensä 349 miljoonaa markkaa (1999, 301 milj. mk) Vain murto-osa saaliista, mukaan lukien myös turkikset, päätyy kauppaan.
Saalis käytetään pääosin metsästäjien omissa talouksissa. Vuotuisen saaliin lihan saanto lisääntyi edellisiin vuosiin verrattuna ja oli nyt 10 miljoonaa kiloa (1999, 8 milj.kg), josta hirvien osuus oli 8,4 miljoonaa kiloa. Lihan saanto lähentelee jo parhaimpien vuosien tasoa, jolloin se oli enimmillään 11 milj. kiloa.
Pienriistan saalistiedot kerättiin metsästäjille lähetetyllä saalistiedustelulla yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön kesken. Saalistiedot hirvieläimistä ja suurpedoista, joiden pyyntiin tarvitaan erillinen lupa, saadaan pyyntilupajärjestelmän edellyttämistä kaatoilmoituksista.
Metsästäjien määrä on pysytellyt 300 000 tuntumassa viimeiset parikymmentä vuotta. Heistä joka neljäs piti välivuoden, joten noin 215 000 metsästäjää kävi vuoden 2000 aikana ainakin kerran erästämässä. Ilman saalista heistä jäi 30 %.
Pienriistaa pyytävä metsästäjä käy vuoden mittaan erällä keskimäärin 14 päivänä. Hirvieläinten pyyntiin käytetään keskimäärin 13 päivää.
Nisäkkäistä metsäjäniksen kokonaissaalis oli lukumääräisesti suurin ja niitä saatiin saaliiksi eniten Pohjois-Savossa. Toiseksi lukuisin saalislaji oli supikoira ja kolmanneksi minkki.
Riistalinnuista ammuttiin eniten sinisorsia, joista Pohjois-Savon metsästäjät saivat suurimman osan. Seuraavaksi lukuisimmat saalislinnut olivat tavi ja teeri.
Vuoden 2000 saalismäärät olivat useimmilla lajeilla pienempiä tai samalla tasolla kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin.
