Riis­ta­pel­to­jen suun­nit­te­lu edessä – met­säs­tys­seu­rat saat­ta­vat tal­koil­la heh­taa­rei­den peltoja Poh­jois-Poh­jan­maal­la

Keväällä metsästysseurat ryhtyvät suunnittelemaan riistapeltoja. Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä kesäkuun loppuun mennessä.

Lumijoen Ukuranperällä metsästysseuran talkootyönä ylläpidettävässä riistapellossa kasvoi hirville kelpaavaa rehukaalta ja naattinaurista. Kaura puolestaan maistuu niin linnuille kuin jäniksillekin. Riistapellot ruokailu- ja suojapaikkana ohjaavat eläinten liikkumista elinalueillaan.
Lumijoen Ukuranperällä metsästysseuran talkootyönä ylläpidettävässä riistapellossa kasvoi hirville kelpaavaa rehukaalta ja naattinaurista. Kaura puolestaan maistuu niin linnuille kuin jäniksillekin.
Lumijoen Ukuranperällä metsästysseuran talkootyönä ylläpidettävässä riistapellossa kasvoi hirville kelpaavaa rehukaalta ja naattinaurista. Kaura puolestaan maistuu niin linnuille kuin jäniksillekin.
Kuva: Torvinen Maiju

Keväällä metsästysseurat ryhtyvät suunnittelemaan riistapeltoja. Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä kesäkuun loppuun mennessä.

Riistapelto tuottaa ravintoa riistaeläimille, lisäksi pellot ruokailu- ja suojapaikkana ohjaavat eläinten liikkumista elinalueillaan. 

Suomen Riistakeskuksen mukaan maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa hyviä ja usein taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja riistanhoitoon tukikelpoisilla lohkoilla.

Koulutusvastaava Keijo Kapiainen Riistakeskuksen Oulun aluetoimistosta kertoo, että riistapeltojen hoitaminen on todella suosittua metsästysseuroissa myös Pohjois-Pohjanmaalla.

– Se on iso ponnistus metsästysseuroille.

Tilastoja ei löydy riistapeltojen kokonaismäärästä, mutta Kapiaisen mukaan yksittäiset metsästysseurat saattavat pitää yllä hehtaareiden riistapeltoja.

– Yleensä riistapellot ovat pienialaisia länttejä metsäteillä, ojien varsilla tai hylätyillä peltoalueilla.

Riistakeskuksen Oulun alueella toimii noin 700 metsästysseuraa tai -seuruetta, joten riistapeltojakin riittää.

Metsästysseurat hankkivat siemeniä ja lannoitteita peltoja varten. 

– Karuille ojanpohjille käytetään usein lietelantaa tai muuta vastaavaa. Ei siellä muuten mitään kasvaisi.

Riistapeltosiemeniä on myynnissä myös kaupoissa, tuotteet saattavat olla suunnattu erikoisesti jollekin eläinlajille kuten hirvelle, fasaanille tai jänikselle.

Kapiaisen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla riistapellot ovat lähinnä hirviä ja jäniksiä varten. Varsinkin metsäkauriit hyötyvät riistapelloista pohjoisen oloissa. Erityisesti fasaaneja varten tehdyt pellot ovat sen sijaan harvinaisempia.

Riistapelloilla on Kapiaisen mielestä merkitystä riistaeläimille, ne ovat parempikuntoisia ja niiden lisääntymistulos on korkeampi.

Riistapellot ruokailu- ja suojapaikkana ohjaavat eläinten liikkumista elinalueillaan.
Riistapellot ruokailu- ja suojapaikkana ohjaavat eläinten liikkumista elinalueillaan.
Kuva: Torvinen Maiju

Hirvieläimet tarvitsevat suurempia riistapeltoja kuin pienriista. Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä. Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee perustaa riittävän etäälle vilkasliikenteisistä teistä

Kasvivalikoimasta riippuen riistapelloista hyötyvät riistan ja muiden eläinten ohella myös monet hyönteislajit, kuten perhoset ja mehiläiset.

Keväinen riistapellon perustaminen tuo sosiaalista yhdessäoloa metsästysseuran jäsenille, kommentoi Kapiainen. Talkoohomma tehdään porukalla makkaranpaistoineen ja muine perinteineen.

– Olen ihmetellyt, miten hyvin väkeä saadaan mukaan.

Riistapelloiksi soveltuvia viljelykohteita ovat myös maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet kohteet. Esimerkiksi pienet viljelemättömät metsäpellot voidaan kylvää vaikka heinäkuussa.

Riistapellon voi perustaa myös syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä läpi talven ja luo suojaa jo kevään toukotöiden aikana. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi.

Ilmoita asiavirheestä