Hyödyntämättä jäävät riistan käsittelyjätteet on tulevaisuudessa toimitettava Ruskon kaatopaikalle, jos luonnos uusista Oulun seudun jätehuoltomääräyksistä hyväksytään. Määräykset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta.
"Jätelaki kieltää hallitsemattoman jätteiden käsittelyn. Jätemäärät ovat sellaisia, että ne on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn siinä, missä muukin jäte", sanoo ympäristötarkastaja Heini Iinatti Oulun seudun ympäristövirastosta.
Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikön Keijo Kapiaisen mukaan luonnoksessa tehtiin ongelma asiasta, joka ei ole koskaan ongelma ollutkaan.
Ympäristövirasto onkin muokannut jätehuoltomääräysluonnosta metsästysseuroilta ja riistanhoitopiiriltä saamiensa lausuntojen mukaan.
Uudessa luonnoksessa kannustetaan metsästäjiä jätteiden hyötykäyttöön ja huomioidaan myös hirvivuosien vaihtelut. Siinä esitetään, että vähäiset jätemäärät saisi tulevaisuudessakin tietyillä edellytyksillä haudata käsittelypaikalle. Ympäristölautakunta käsittelee luonnoksen ensimmäistä kertaa 18.10.
Lahtimajoilla riistan käsittelyjätettä kuten luita, sorkkia ja päitä kertyy Iinatin mukaan yhteen paikkaan suuri määrä etenkin hyvinä hirvivuosina. Vaikka luut hajoaisivat, Iinatin mukaan suuria määriä tulisi haudatuksi yhteen paikkaan vuosien varrella.
"Maahan kertyy ravinnekuormaa. Vesistön lähellä tai pohjavesialueella vaikutus voi olla merkittävämpi", hän sanoo.
Määräys koskisi Hailuotoa, Kempelettä, Kiiminkiä, Liminkaa, Lumijokea, Muhosta, Oulua, Oulunsaloa, Tyrnävää ja Ylikiiminkiä.
Kiimingissä vastaava määräys on ollut Iinatin mukaan voimassa jo kaksi vuotta, mutta Kiimingin-Ylikiimingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Pentti Tolosen mukaan koko säännöstä ei edes ole tiedetty.
"Teurasjäte halutaan hyödyntää mahdollisimman pitkälle", hän sanoo. Jätteitä hyödynnetään haaskoina, niitä syötetään koirille ja esimerkiksi hirvien lapaluista valmistetaan kelloja.
Keijo Kapiainen kertoo, että käsittelyjätettä syntyy hirviporukan lupien määrästä riippuen vaihtelevasti nollasta tonneihin. Jos seura kaataa muutaman hirven syksyssä ja ruhot on leikattu lahtimajalla luisiksi, luut ovat päätyneet lihojen mukana kotitalouksiin. Sorkat ja päät on annettu koirille, ja nahat on otettu hyötykäyttöön.
Jos taas seuralla on 50 hirvilupaa ja ruhot leikataan luuttomiksi, Kapiainen arvioi käsittelyjätettä kertyvän 50 hirvestä kaikkiaan noin 2 500 kiloa. Käsittelyjäte on yleensä kaivettu maahan.
Sääntöluonnoksen mukaan sisälmykset voidaan jättää metsään, kun eläin ammutaan sinne. Jos eläin on kaadettu asutuksen lähellä tai pellolla, sisälmykset on haudattava. Tästä Kapiainen on samaa mieltä.
Kaatopaikalle käsittelyjäte vietäisiin metsästäjien laskuun: jätelain mukaan jätteen tuottajat maksavat jätteidensä kustannukset. "Metsästysseuroissa pelataan pienillä marginaaleilla ja jokainen kustannuserä on ylimääräinen", sanoo Keijo Kapiainen.
Metsästäjien keskuudessa on liikkunut huhu teurasjätteiden kuljettamisesta poltettaviksi Honkajoelle tuotantoeläinten ruhojen tapaan.
"Luulen, että on tapahtunut väärinymmärrys", kertoo ympäristötarkastaja Heini Iinatti. Hänen mukaansa asianmukaisen jätteenkäsittelypaikan on oletettu tarkoittavan Pohjois-Satakunnassa sijaitsevaa Honkajokea, koska tiloilla kuolleiden tuotantoeläimien ruhot kuljetetaan poltettaviksi sinne.